Numero 2/2026

Riikka Helakisa: Hormoneita vai ei?

Fetsolinetantista peruskorvaus 1.10.2024 alkaen korvausoikeudella 3090. Kela 2024. https://www.kela.fi/ajankohtaista/fetsolinetantti-1.10.2024-alkaen

Hanna Hottola, Maija Tuunila: Hallitus haluaa vaihdevuosioireista kärsivät naiset nopeammin työkuntoon. Yle 2023. https://yle.fi/a/74-20037694

Riina Katainen: Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot. 2025. https://riinakatainen.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosioireiden-vaihtoehtoiset-hoidot/

Lihavuus, lihominen ja rintasyöpä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1998;114(1):13-. https://www.duodecimlehti.fi/duo80004

Päivi Polo: Vaihdevuosien hormonikorvaushoito. Julkari 2017. SIC! LÄÄKETIETOA FIMEASTA. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703061974

Hanna Savolainen-Peltonen ja Pauliina Tuomikoski: Uutta tietoa vaihdevuosien hormonihoidosta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(11):1123-5. https://www.duodecimlehti.fi/duo14359

Aila Tiitinen: Vaihdevuosien hormonihoito. Lääkärikirja Duodecim 2025. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00178

Pauliina Tuomikoski, Heli Lyytinen, Pasi Korhonen, Fabian Hoti, Pia Vattulainen, Mika Gissler, Olavi Ylikorkala, Tomi S. Mikkola: Vaihdevuosien hormonihoito ja sydänkuolleisuus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014. https://www.duodecimlehti.fi/duo11915

Aino-Mari Tuuri: Menologeja – tutkimusmatka esivaihdevuosiin. WSOY 2025.

Vaihdevuodet. Käypä Hoito. 2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi50137?tab=suositus

VEOZA. Lääkeopas 2026. https://www.terveyskirjasto.fi/far06447

Leena Väisälä: Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot. Gyneleena 2025. https://gyneleena.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosioireiden-vaihtoehtoiset-hoidot/

 

Sanna Lönnfors: Hyvää unta kannattaa vaalia – myös vaihdevuosissa

Flückinger O et al. Women’s Self-Assessment of Quality of Life and Menopausal Symptoms: An Online Survey of 26,000 Women in German-Speaking Countries. Int J Environ Res Public Health 2025 Sep 30;22(10):1502.  doi: 10.3390/ijerph22101502.

 

Outi Pellonperä: Synnytyksenaikainen kuume ja muutokset kardiotokografissa

Lavesson T, Källén K, Olofsson P. Fetal and maternal temperatures during labor and delivery: a prospective descriptive study. J Matern Fetal Neonatal Med. 2018 Jun;31(12):1533-1541.

Cornet MC, Kuzniewicz MW, Scheffler AW, Garabedian C, Gaw SL, Wu YW. Maternal fever during labor and the risk of neonatal encephalopathy: duration and magnitude of hyperthermia. Am J Obstet Gynecol. 2025 Aug 5:S0002-9378(25)00526-5.

Patel S, Ciechanowicz S, Blumenfeld YJ, Sultan P. Epidural-related maternal fever: incidence, pathophysiology, outcomes, and management. Am J Obstet Gynecol. 2023 May;228(5S):S1283-S1304.e1. doi: 10.1016/j.ajog.2022.06.026. Epub 2023 Mar 14. PMID: 36925412.

Hirshberg J, Woolfolk C, Tuuli M, Macones G, Cahill A, Stout M. 813: Prostaglandin use for cervical ripening and intrapartum fever. American Journal of Obstetrics and Gynecology Volume 216, Issue 1, Supplement, January 2017, Pages S465-S466.

Jung E, Romero R, Suksai M, Gotsch F, Chaemsaithong P, Erez O, Conde-Agudelo A, Gomez-Lopez N, Berry SM, Meyyazhagan A, Yoon BH. Clinical chorioamnionitis at term: definition, pathogenesis, microbiology, diagnosis, and treatment. Am J Obstet Gynecol. 2024 Mar;230(3S):S807-S840.

Conde-Agudelo A, Romero R, Jung EJ, Garcia Sánchez ÁJ. Management of clinical chorioamnionitis: an evidence-based approach. Am J Obstet Gynecol. 2020 Dec;223(6):848-869. doi: 10.1016/j.ajog.2020.09.044. Epub 2020 Sep 29. PMID: 33007269; PMCID: PMC8315154.

Romero R, Chaemsaithong P, Korzeniewski SJ, et al. Clinical chorioamnionitis at term III: how well do clinical criteria perform in the identification of proven intra-amniotic infection?. J Perinat Med. 2016;44(1):23–32.
Goetzl L. Maternal fever in labor: etiologies, consequences, and clinical management. Am J Obstet Gynecol. 2023 May;228(5S):S1274-S1282.

Petrova A, Demissie K, Rhoads GG, Smulian JC, Marcella S, Ananth CV. Association of maternal fever during labor with neonatal and infant morbidity and mortality. Obstet Gynecol. 2001 Jul;98(1):20-7.

Dior UP, Kogan L, Eventov-Friedman S, Gil M, Bahar R, Ergaz Z, Porat S, Calderon-Margalit R. Very High Intrapartum Fever in Term Pregnancies and Adverse Obstetric and Neonatal Outcomes. Neonatology. 2016;109(1):62-8.

Jung E, Romero R, Yeo L, Diaz-Primera R, Marin-Concha J, Para R, Lopez AM, Pacora P, Gomez-Lopez N, Yoon BH, Kim CJ, Berry SM, Hsu CD. The fetal inflammatory response syndrome: the origins of a concept, pathophysiology, diagnosis, and obstetrical implications. Semin Fetal Neonatal Med. 2020 Aug;25(4):101146.

Impey LW, Greenwood CE, Black RS, Yeh PS, Sheil O, Doyle P. The relationship between intrapartum maternal fever and neonatal acidosis as risk factors for neonatal encephalopathy. Am J Obstet Gynecol. 2008 Jan;198(1):49.e1-6.

Sukumaran S, Pereira V, Mallur S, Chandraharan E. Cardiotocograph (CTG) changes and maternal and neonatal outcomes in chorioamnionitis and/or funisitis confirmed on histopathology. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol. 2021 May;260:183-188.

Chandraharan E, Bolten M. Recognition of chorioamnionitis on thecardiotocograph (CTG): the role of the“chorio duck score”. European Journal of Medical and Health Sciences 2024;6(1):1–9.

Ghi T, Di Pasquo E, Dall’Asta A, Commare A, Melandri E, Casciaro A, Fieni S, Frusca T. Intrapartum fetal heart rate between 150 and 160 bpm at or after 40 weeks and labor outcome. Acta Obstet Gynecol Scand. 2021 Mar;100(3):548-554.

Pereira S, Lau K, Modestini C, Wertheim D, Chandraharan E. Absence of fetal heart rate cycling on the intrapartum cardiotocograph (CTG) is associated with intrapartum pyrexia and lower Apgar scores. J Matern Fetal Neonatal Med. 2022 Dec;35(25):7980-7985.

Tita ATN, McGee PL, Reddy UM, Bloom SL, Varner MW, Ramin SM, Caritis SN, Peaceman AM, Sorokin Y, Sciscione A, Carpenter MW, Mercer BM, Thorp JM, Malone FD, Buhimschi C; Eunice Kennedy Shriver National Institute of Child Health Human Development Maternal-Fetal Medicine Units (MFMU) Network. Fetal Tachycardia in the Setting of Maternal Intrapartum Fever and Perinatal Morbidity. Am J Perinatol. 2024 Jan;41(2):160-166.

Birgisdottir BT, Andersson T, Varli IH, Saltvedt S, Abtahi F, Åden U, Holzmann M. Risk factors and risk-indicating model for early-onset neonatal sepsis after preterm prelabor rupture of membranes: A historical cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand. 2025 Aug;104(8):1475-1486.

Birgisdottir BT, Hulthen Varli I, Saltvedt S, et al. Short-term variation of the fetal heart rate as a marker of intraamniotic infection in pregnancies with preterm prelabor rupture of membranes: a historical cohort study. J Matern Fetal Neonatal Med. 2024;37(1):2345855.

Barbieri S, Fichera A, Orabona R, Fratelli N, Odicino F, Prefumo,F. ”Intrapartum pyrexia, cardiotocography traces and histologic chorioamnionitis: a case-control study” Journal of Perinatal Medicine, vol. 52, no. 6, 2024, pp. 597-603.

Galli L, Dall’Asta A, Whelehan V, Archer A, Chandraharan E. Intrapartum cardiotocography patterns observed in suspected clinical and subclinical chorioamnionitis in term fetuses. J Obstet Gynaecol Res. 2019 Dec;45(12):2343-2350.

Tarvonen M, Hovi P, Sainio S, Vuorela P, Andersson S, Teramo K. Factors associated with intrapartum ZigZag pattern of fetal heart rate: A retrospective one-year cohort study of 5150 singleton childbirths. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol. 2021 Mar;258:118-125.

 

Milla Rinta-Kiikka & Terese Österberg: Trygghet börjar med barnmorskan – vägen till en säker förlossning 

1. Aune I., Torvik H., Selboe S-T., Skogås A-K., Persen J. & Dahlberg U. (2015). Promoting a normal birth and positive birth experience – Norwegian women´s perspectives. Midwifery. Jul;31(7):721–7. Hämtat 27.10.2025 från 10.1016/j.midw.2015.03.016
2. Larsson B., Hildingsson I., Ternström E., Rubertsson C. & Karsltröm A. (2019). Women´s experience of midwife-led counselling and its influence on childbirth fear: A qualitative study. Women Birth. Feb;32(1):88–94. Hämtat 27.10.2025 från 10.1016/j.wombi.2018.04.008 
3. Lojander J., Welling M., Axelin A., Härkänen M., Kopra J. & Lamminpää R. (2024). Obstetric claims in Finland 2012-2022 – A nationwide patient insurance registry study. Acta Obstet Gynecol Scand. Jul;103(7):1377–1385. Hämtat 27.10.2025 från 10.1111/aogs.14869 
4. Skirnisdottir V., Østerfor M., Vika N. & Katrine A. (2023). Midwives´ experiences with a safe childbirth checklist: A grounded theory study. Midwifery. Hämtat 27.10.2025 från 10.1016/j.midw.2023.103676 
5. Tekay A., Nuutila M. & Heinonen S. (2017). Voidaanko synnytysturvallisuutta parantaa? Lääketieteellinen Aikakuskirja Duodecim 133(3):235–6. Hämtat 28.10.2025 från https://www.duodecimlehti.fi/duo13539 6. THL (2024). Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2024. Tilastoraportti 48/2025. Hämtat 27.10.2025 från https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastotaiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-javastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
6. WHO (2015). WHO Safe Childbirth Checklist Implementation Guide: improving the quality of facility-based delivery for mothers and newborns. WHO. Hämtat 27.10.2025 från https://www.healthynewbornnetwork.org/hnn-content/uploads/Implementation-guide.pdf 8. WHO (2025). Maternal mortality. WHO. Hämtat 27.10.2025 från https://www.who.int/newsroom/fact-sheets/detail/maternal-mortality

 

Iina Ryhtä: Liike on lääke myös virtsankarkailuun

Abrams P, Cardozo L, Fall M, Griffiths D, Rosier P, Ulmsten U, et al. The standardisation of terminology in lower urinary tract function: report from the standardisation sub-committee of the International Continence Society. Urology 2003;61:37–49. https://doi.org/10.1016/S0090-4295(02)02243-4 . 

Chen L, Han Y, Wang L, Zhang H, Zheng Y, Zhang R, et al. Conservative Interventions for Urinary Incontinence on Postpartum Women: A Systematic Review and Meta‐Analysis. J Midwife Womens Health 2024;69:663–71. https://doi.org/10.1111/jmwh.13653 . 

Curillo-Aguirre CA, Gea-Izquierdo E. Effectiveness of Pelvic Floor Muscle Training on Quality of Life in Women with Urinary Incontinence: A Systematic Review and Meta-Analysis. Medicina 2023;59:1004. https://doi.org/10.3390/medicina59061004 . 

Dai S, Chen H, Luo T. Prevalence and factors of urinary incontinence among postpartum: systematic review and meta-analysis. BMC Pregnancy Childbirth 2023;23:761. https://doi.org/10.1186/s12884-023-06059-6 . 

Erkal Aksoy Y, Akın B, Dereli Yılmaz S. Urinary incontinence experiences of pregnant women: A qualitative study. Urologia 2021;88:140–7. https://doi.org/10.1177/0391560320974880 . 

Gallego-Gómez C, Rodríguez-Gutiérrez E, Torres-Costoso A, Martínez-Vizcaíno V, Martínez-Bustelo S, Quezada-Bascuñán CA, et al. Urinary incontinence increases risk of postpartum depression: systematic review and meta-analysis. American Journal of Obstetrics and Gynecology 2024;231:296-307.e11. https://doi.org/10.1016/j.ajog.2024.02.307.

Gonzales AL, Barnes KL, Qualls CR, Jeppson PC. Prevalence and Treatment of Postpartum Stress Urinary Incontinence: A Systematic Review. Female Pelvic Med Reconstr Surg 2021;27:e139–45. https://doi.org/10.1097/SPV.0000000000000866 . 

Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu 18.2.2026). Saatavilla https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/ 

Jaffar A, Mohd Sidik S, Foo CN, Muhammad NA, Abdul Manaf R, Suhaili N. Preliminary Effectiveness of mHealth App-Based Pelvic Floor Muscle Training among Pregnant Women to Improve Their Exercise Adherence: A Pilot Randomised Control Trial. IJERPH 2022;19:2332. https://doi.org/10.3390/ijerph19042332 .

Lim S, Tan A, Madden S, Hill B. Health Professionals’ and Postpartum Women’s Perspectives on Digital Health Interventions for Lifestyle Management in the Postpartum Period: A Systematic Review of Qualitative Studies. Front Endocrinol 2019;10:767. https://doi.org/10.3389/fendo.2019.00767 . 

Makama M, Awoke MA, Skouteris H, Moran LJ, Lim S. Barriers and facilitators to a healthy lifestyle in postpartum women: A systematic review of qualitative and quantitative studies in postpartum women and healthcare providers. Obesity Reviews 2021;22:e13167. https://doi.org/10.1111/obr.13167.

Mohamed H, Ismail A, Sutan R, Rahman RA, Juval K. A scoping review of digital technologies in antenatal care: recent progress and applications of digital technologies. BMC Pregnancy Childbirth 2025;25:153. https://doi.org/10.1186/s12884-025-07209-8.

Moossdorff-Steinhauser HFA, Berghmans BCM, Spaanderman MEA, Bols EMJ. Prevalence, incidence and bothersomeness of urinary incontinence in pregnancy: a systematic review and meta-analysis. Int Urogynecol J 2021;32:1633–52. https://doi.org/10.1007/s00192-020-04636-3.

Radzimińska A, Strączyńska A, Weber-Rajek M, Styczyńska H, Strojek K, Piekorz Z. The impact of pelvic floor muscle training on the quality of life of women with urinary incontinence: a systematic literature review. CIA 2018;Volume 13:957–65. https://doi.org/10.2147/CIA.S160057 . 

Rygh P, Asklund I, Samuelsson E. Real-world effectiveness of app-based treatment for urinary incontinence: a cohort study. BMJ Open 2021;11:e040819. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2020-040819 .

Ryhtä I, Axelin A, Parisod H, Holopainen A, Hamari L. Effectiveness of exercise interventions on urinary incontinence and pelvic organ prolapse in pregnant and postpartum women: umbrella review and clinical guideline development. JBI Evidence Implementation 2023;21:394–408. https://doi.org/10.1097/XEB.0000000000000391.

Van Den Heuvel JF, Groenhof TK, Veerbeek JH, Van Solinge WW, Lely AT, Franx A, et al. eHealth as the Next-Generation Perinatal Care: An Overview of the Literature. J Med Internet Res 2018;20:e202. https://doi.org/10.2196/jmir.9262.

Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 18.2.2026). Saatavilla: www.kaypahoito.fi

Pirita Yli-Valkama & Maija-Riitta Jouhki: Vaikuttavaa hoitoasynnytyspelkoon

Boz, Ilkay & Akgun, Mehtab & Duman, Fermane 2022. Women’s experiences about the psychoeducational group programme with caring-healing modalities and peer support on fear of childbirth: a phenomenological study. Viitattu 3.11.2025.

Fromholz, Ina & Yli-Valkama, Pirita. Synnytyspelko – ilmiön lisääntymisestä vaikuttavaan hoitoon. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/900538/Fromholz_Yli-Valkama.pdf?sequence=2&isAllowed=y> Viitattu 3.11.2025.

Hoitotyön tutkimussäätiö 2024. Kansalliset hoitosuositukset synnytyspelon ja normaalin synnytyksen hoitoon käynnistetty – tavoitteena lisätä syntyvyyttä ja lapsiperheiden hyvinvointia. < https://hotus.fi/wp-content/uploads/2024/10/lehdistotiedote-normaali-synnytys-ja-synnytyspelko-22102024.pdf>. Viitattu 3.11.2025.

Howard, Sarah & Houghton, Gillian & White, Ross & Fallon, Vicky & Slade, Pauline 2021. The feasibility and acceptability of a single-session Acceptance and Commitment Therapy (ACT) intervention to support women self-reporting fear of childbirth in a first pregnancy. Psychology & Health 2023 38 (11). Viitattu 13.12.2025.

HUS 2021. Mediatiedote. HUS julkaisee digihoitopolun synnytyspelon hoitoon. <https://www.hus.fi/ajankohtaista/hus-julkaisee-digihoitopolun-synnytyspelon-hoitoon>. Viitattu 3.11.2025.

Inkinen, Lotta & Ekholma, Eeva 2019. Synnytyspelon hoito TYKS:ssa. Lääkärilehti: Lehti 21: Alkuperäistutkimus 21/2019 vsk 74 s. 1354–1359.

Jomeen, J & Martin, C.R. & Jones, C & Marshall, C & Ayers, S & Burt, K & Frodsham, L & Horsch, A & Midwinter, D & O’Connell, M & Shakespeare, J & Sheen, K & Thomson, G. 2021. Tokophobia and fear of birth: a workshop consensus statement on current issues and recommendations for future research. Journal of reproductive and infant psychology 39 (1). 2-15. Viitattu 3.11.2025.

Lahnajärvi, Anne 2024. Virtuaalinen synnytysvalmentaja auttaa kohtaamaan synnytyspelkoa. Mediuutiset. <https://www.mediuutiset.fi/uutiset/virtuaalinen-synnytysvalmentaja-auttaa-kohtaamaan-synnytyspelkoa/8872a6ea-52a1-45a5-97bf-fb01e9fa83de>. Viitattu 3.11.2025.

O’Conell, Maeve Anne & Khashan, Ali S & Leahy-Warren, Patricia & Stewart, Fiona & O’Neill, Sinéad M 2021. Interventions for fear of childbirth including tocophobia. Cochrane Database Syst Rev. 2021 Jul 7;2021(7):CD013321. Viitattu 3.11.2025.

Saisto, Terhi 2000. Synnytyspelot ja niiden hoitaminen. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2000;116(14):1483–1488. <https://www.duodecimlehti.fi/duo91649>. Viitattu 3.11.2025.