Suomen kätilöliitto logo
Suomen Kätilöliitto -
Finlands Barnmorskeförbund ry
The Federation of Finnish Midwives

Kirjoittajan ohje

Mukavaa, että olet halukas tarjoamaan tekstiäsi Kätilölehteen! Tälle sivulle olemme koonneet sinulle pienen tietopaketin avuksesi. Klikkaamalla listan otsikoita, saat lisätietoa kustakin aiheesta. Kun luet ohjeet läpi, saat jo paljon tärkeää tietoa, jonka avulla jutullasi on paremmat mahdollisuudet tulla julkaistuksi! 

Ole aina ennakkoon yhteydessä päätoimittajaan ennen jutun tarjoamista lehteen. Päätoimittaja päättää juttujen julkaisusta. Jutusta sopiessasi saat tarkat aikataulut ja merkkimäärät. (Huom! Mediakortin päivämäärät eivät koske juttujen määräaikoja, ne liittyvät vain valmiina toimitettaviin ilmoitusaineistoihin.) Pyytämättä lähetettyjen tekstien julkaisua ei voida luvata.

Noudata merkkimääräohjeita. Muista, että annetut luvut sisältävät myös välilyönnit.

Muista, että juttuasi editoidaan ja sitä voidaan lyhentää tai muokata ennen julkaisua. Älä pahastu. Tämä on osa normaalia lehtityötä.

Yleensä hyvässä otsikoissa ei ole enempää kuin 1–3 sanaa.

Pyri saamaan otsikkoon aktiivinen verbi. Otsikkoon ei tarvitse saada koko sisältöä – ingressissä voit esitellä aiheen tarkemmin.

Huomioi, että otsikointia saatetaan muuttaa editoinnissa, mutta napakka ja kiinnostava otsikko pääsee varmemmin lehteen.

Ingressi sisältää 1-3 tiivistä lausetta, joissa lyhyesti esittelet juttusi aiheen ja jotka houkuttelevat lukijaa lukemaan koko jutun.

Ingressi täydentää otsikkoa ja kertoo jutusta lukijalle olennaisen, vaikka ei lukisi muuta tekstiä. Ingressi voi sisältää kysymyksen.

Ingressiin riittää jopa n. 10 sanaa. Älä kirjoita pidempää ingressiä kuin 25 sanaa.

Ingressi viimeistellään jutun editointivaiheessa.

Väliotsikko kertoo kiinnostavasti, mistä sitä seuraavissa kappaleissa puhutaan. Se auttaa silmäilevää lukijaa hahmottamaan, mistä jutussa on kyse.

Väliotsikot rytmittävät juttua ja tekevät lukemisesta miellyttävämpää.

Väliotsikko on mieluiten 2–4 sanaa pitkä ja kiinnostava. Vältä “tutkielmatyyppisiä”, mitäänsanomattomia väliotsikoita, kun teet lehtijuttua:

  • Käytä eläviä ja kiinnostavia verbejä, jotka ovat aktiivimuodossa!
  • Jos esim. kerrot imetysohjauskokeilun tuloksista, älä otsikoi kohtaa “Kokeilun tulokset”, vaan korvaa se itse tuloksia kuvaavalla ilmaisulla esim. “Äidit rohkaistuivat imettämään”.
  • TAI: Kysy mieluummin ”Mitä terveys tarkoittaa?” kuin “WHO:n määritelmä terveydelle”, vaikka seuraavassa tekstissä avaisitkin nimenomaan WHO:n määritelmää.

HUOMAA, että väliotsikkoa EI TULE JUTUN ALKUUN. Ensimmäinen väliotsikko on aikaisintaan ensimmäisen tekstikappaleen perässä.

Listamainen ja numeromuotoinen sisältö kannattaa usein erottaa leipätekstistä omaksi kokonaisuudekseen. Jos sisältö voidaan esittää graafisesti, se kannattaa usein tehdä.

Toimita taulukoiden ja kaavioiden sisältö aina TEKSTIMUODOSSA, ei pelkkänä Word- tai PowerPoint-liitteenä tai kuvatiedostona.

Taulukot ja graafit pääsääntöisesti piirretään uusiksi taittovaiheessa lehden ilmeen mukaisiksi, joten sinun ei tarvitse miettiä kuvion ulkoasua tai painokelpoisuutta. Halutessasi voit tekstimuodon LISÄKSI toki toimittaa ideasi ja ehdotuksesi ulkoasusta valmiiksi muotoiltuna. 

Jos toimitat juttusi mukana kuvaehdotuksia, liitä mukaan myös ehdotukset kuvateksteiksi. (Lue lisää kuvista tämän tietopaketin kuvat-kohdasta.)

Hyvä kuvateksti ei ainoastaan totea samaa, minkä kuvasta jo näkee, vaan kertoo jotain uutta.

Hyvät kuvatekstit täydentävät itse juttuasi, niissä voi olla esimerkiksi kuvassa esiintyvän henkilön lausuma sitaatti, jota ei jutusta suoraan löydy.

Jos kuvassa esiintyy ihmisiä, muista kirjoittaa, keitä he ovat.

Muista liittää jutun mukaan tiedot kirjoittajasta/kirjoittajista ja kuvaajista/kuvittajista (nimet ja kirjoittajien osalta titteli, ammatti-/koulutustausta, mikäli olet kirjoittanut jutun asiantuntijana).

Jos kuva ei ole itse ottamasi/piirtämäsi, muista aina varmistaa lupa sen käyttöön kuvaajalta/kuvittajalta. 

Painettaessa kuvat toistuvat paljon ruutua tarkemmin. Siksi painoon tarvitaan riittävän isoja kuvatiedostoja. Kuva, joka on näytöllä sopivan kokoinen, ei yleensä toimi painettuna.

  • Kuvien on oltava karkean nyrkkisäännön mukaan tiedostokooltaan VÄHINTÄÄN 1 Mt kokoisia, jotta niitä voidaan käyttää. Älä lähetä pienempiä kuvia tiedustelematta asiasta etukäteen.

Varmista aina, että kuvasi on teknisesti hyvälaatuinen. Älä lähetä epätarkkoja, tärähtäneitä tai liian pimeässä otettuja kuvia.

Mieti aina, mitä kuva kertoo juttusi aiheesta, miten se täydentää lukijan kokemusta, ymmärrystä ja tietoa asiasta tai esteettistä elämystä. 

  • Esimerkiksi pelkkiä tuntemattomien selkiä esittävä kuva kongressisalista ei yleensä anna lukijalle mitään tarpeellista informaatiota tai herätä toivottuja mielikuvia. 

Toimita kuvat aina erillisenä tiedostona, älä Word-tiedostoon tai sähköpostiin upotettuna tai WhatsApp/Messenger-viestinä.

Uusilla käynnyköillä, hyvässä valossa kuvattuja kuvia saattaa voida käyttää lehdessä, suosi kuitenkin kameralla kuvattuja kuvia.

Varmista aina laitteesta riippumatta, että kuvaat täydellä laadulla ja toimitat aina alkuperäiset käsittelemättömät, rajaamattomat ja pakkaamattomat kuvatiedostot taittoon.

Jos tiedosto on liian iso sähköpostiin, lähetä se esim. ilmaisen WeTransferin kautta (wetransfer.com).

Kuvien käytöstä päätetään taittovaiheessa. Toimittamiasi kuvia ei siis välttämättä käytetä. Käyttö riippuu paitsi kuvan koosta, laadusta ja sisällöstä, myös jutulle varatusta tilasta ja muista seikoista.