Suomen Kätilöliitto esittää, että kätilökoulutus nostetaan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Kätilön ammatillinen alue on laaja ja vastuullinen. Työ edellyttää syvällistä kliinistä asiantuntijuutta ja näyttöön perustuvan tiedon soveltamista. Kätilökoulutus ylempänä ammattikorkeakoulututkintona selkeyttää ja vahvistaa koulutusta.
Kätilökoulutusuudistus on ollut tekeillä useita vuosia, ja koulutuksesta annetut lakiesitykset tähtäävät ammattipätevyysdirektiivin vaatimusten täyttämiseen ja samantasoisen koulutuksen poistamiseen. Kätilöliitto on koko uudistushankkeen ajan tuonut esiin kantansa ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta.
Lakiesitys muuttaisi kätilökoulutusta sairaanhoitajatutkinnon (3,5 v., 210 op) jälkeiseksi erikseen säännellyksi 18 kuukauden ja 3000 tunnin kätilökoulutukseksi. Tämä perustuu ammattipätevyysdirektiiviin, ja tarkoittaa, että kätilökoulutusta ei enää voisi suorittaa sairaanhoitajakoulutuksen kanssa yhtenäisenä koulutuksena, vaan siihen pääsisi vasta sairaanhoitajatutkinnon jälkeen. Koulutus pidentyisi nykyisestä puolella vuodella 5 vuoteen. Kätilöliitto pitää sairaanhoitajan tutkintoa hyvänä pohjana kätilön ammattitaidon kehittymiselle, mutta ei kannata koulutuksen pidentymistä ilman koulutustason nousua.
– Pidentyvä koulutus ilman ylemmän tutkinnon statusta heikentää koulutuksen houkuttelevuutta, sanoo Kätilöliiton puheenjohtaja Päivi Oinonen, ja jatkaa – Onko meillä jatkossa riittävästi kätilöitä tämän uudistuksen jälkeen? Kätilökoulutus on nostettava ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, Oinonen painottaa.
Kätilön työ on vaativaa ja itsenäistä. Se edellyttää syvällistä ja erikoistunutta osaamista edistyneen asiantuntijan tasolla (EQF 7-taso). Siksi Kätilöliitto esittää kätilökoulutusta kahden vuoden vähintään noin 120 opintopisteen ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Se vahvistaisi entisestään kätilöiden tutkimus- ja kehittämisosaamista ja parantaisi valmiuksia näyttöön perustuvaan toimintaan muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Samalla se nostaisi koulutustasoa vastaamaan työn vaativuutta. Lisäksi koulutusrakenne olisi yhtenevä muiden Pohjoismaiden koulutusten kanssa.
Kätilöliitto pitää tärkeänä, että koulutuksen laajuus ilmaistaan opintopisteinä tai vähintään ECTS-pisteinä ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti. Pelkkä kuukausina ja tunteina ilmoittaminen heikentää kansallista ja kansainvälistä vertailtavuutta sekä opiskelijoiden liikkuvuutta.
Lakisesityksessä ehdotettu 18 kuukauden ja 3000 tunnin koulutusrakenne edellyttäisi kokopäiväistä opiskelua 38,5 tuntia viikossa 78 viikon ajan ilman taukoja. Käytännössä tämä ei ole Kätilöliiton näkemyksen mukaan realistista ja se ei myöskään asetu ammattikorkeakoulujen nykyiseen lukukausimalliin. Opiskelijoiden on haastavaa saada suoritettua koulutusta tavoiteajassa.
Kaksoistutkintorakenteen poistaminen ei ole kätilökoulutuksen uudistamista
Kätilöliiton näkemyksen mukaan tutkintoaseman poisto on kätilökoulutuksen näennäistä uudistamista. Kätilöliiton esittämä YAMK-rakenne poistaa nykyisen kahden samantasoisen tutkinnon, sairaanhoitaja AMK + kätilö AMK, ongelman. Samalla se tuottaa automaattiseen tunnustamisen ja mahdollistaa vapaan liikkumisen EU/ETA-alueella, toisin kuin 18 kuukauden ja 3000 tunnin koulutus.
Kätilöliitto peräänkuuluttaa kätilökoulutuksen todellista uudistamista sen sijaan, että heikennetään koulutuksen ja ammatin vetovoimaa ja kätilöiden saatavuutta tulevaisuudessa.
Lisätiedot:
Päivi Oinonen
puheenjohtaja
045 664 0000
[email protected]
Kätilöliiton lausunto:
Kätilökoulutus ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi
Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry on kätilöiden ja kätilöksi opiskelevien ammatillinen järjestö, joka on perustettu vuonna 1919. Kätilöliitto edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, kehittää kätilötyötä sekä lisää kätilöiden ammattitietoa ja -taitoa, ammatti-identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta.
