Ylen dokumentissa (8.2.26) ja artikkeleissa (8.2.26, 9.2.26) käsiteltiin synnytysrepeämiä ja -vaurioita ja niiden hoitoa Suomessa ja Ruotsissa.
Kätilöliitto tuo esiin, että Suomessa ei ole kansallista hoitosuositusta synnytysrepeämien ja -vaurioiden tunnistamiseen ja hoitoon. Tällä hetkellä jokaisella hyvinvointialueilla on omat hoito-ohjeensa ja hoitolinjansa raskausajan, synnytyksen aikaiseen ja jälkeiseen hoitoon sekä gynekologiseen hoitoon. Toiminta vaatii vahvan näytön ja näyttöön perustuva toiminta ei perustu yksittäisiin tutkimuksiin ja tapauksiin. Kätilöliitto on jo aiemmin pyrkinyt edistämään hoitosuositusta synnytysrepeämien hoidosta.
Kaikkialla Suomessa ei myöskään ole selkeitä hoitopolkuja synnytysrepeämien ja -vaurioiden jälkihoitoon. Tällä hetkellä palvelut ovat sirpaleisia ja järjestetty eri hyvinvointialueilla eri tavoin, ja synnyttäneet naiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Kätilöliitto on jo pitkään ollut huolissaan neuvola- ja synnytyspalveluista, ja tuoneet esiin Kansainvälinen kätilöliitto (ICM) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittamia kätilöhoidonjatkuvuuden ja synnytyksen aikaisen jatkuvan läsnäolon ja tuen (one-to-one care) etuja ja näyttöä.
Kätilökoulutus luo edellytykset ammatissa toimimiseen. Koulutusta säätelevä ammattipätevyysdirektiivi (2005/36/EY) määrittää koulutuksen teoreettisia ja kliinisiä sisältöjä. Opinnot sisältävät muun muassa anatomiaa ja fysiologiaa ja repeämän tunnistamista ja ompelua sekä teoriassa että käytännönharjoittelussa. Opetus perustuu sen hetkiseen saatavilla olevaan näyttöön ja hyviin käytänteisiin.
Ammattihenkilölain (559/1994) perusteella jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus on ylläpitää ja jatkuvasti täydentää osaamistaan. Kätilöt toimivat synnyttäjän parhaaksi koulutukseensa ja kokemukseensa perustuen. Myös työnantajan tulee seurata ammatillista kehittymistä ja varmistaa edellytykset täydennyskoulutukseen. Ymmärrys repeämien hoidosta on alati kasvavaa tutkimustiedon lisääntymisen myötä. Tutkimustiedon käytäntöön viemisessä on tunnistettavissa vaihtelevuutta, ja se edellyttääkin moniammatillista yhteistyötä, kehittämismyönteistä kulttuuria ja kätilötyön johtajien tukea.
Kätilöliitto nostaa esiin tarpeen hoitosuositukselle synnytysrepeämien ja -vaurioiden tunnistamisesta ja hoidosta sekä selkeille hoitopoluille. Myös ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen sekä kätilötyöhön ja sen johtamiseen on järjestettävä tarvittavat resurssit. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden asioista pitää puhua ja poistaa niihin liittyvää stigmaa. Naisten terveysongelmat ovat alitunnistettuja ja alihoidettua. Yhteisenä tahtotilana yhteiskunnassa tulee olla, että synnyttäneet naiset – ja kaikki naiset saavat seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita ja näyttöön perustuvaa, laadukasta ja yhdenvertaista hoitoa.
Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry hallitus
Lisätiedot:
Päivi Oinonen
puheenjohtaja
045 664 0000
[email protected]