Suomen Kätilöliitto voimassaolevat säännöt 2024
Voimassaolon alku: 12.12.2024
1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE
Yhdistyksen nimi on Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry.
Jäljempänä näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä Liitto ja sen jäseninä olevista kätilöyhdistyksistä nimitystä jäsenyhdistys. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.
2 § LIITON TARKOITUS
Liiton tarkoituksena on toimia kätilötutkinnon suorittaneita ja kätilöksi opiskelevia yhdistävänä järjestönä. Lisäksi Liiton tarkoituksena on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, kätilön ammattialueen hoitotyön kehittäminen sekä kätilöiden ammattitiedon ja -taidon lisääminen.
3 § LIITON TEHTÄVÄT
Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto:
- järjestää ja tukee alan koulutustoimintaa
- tukee alan tutkimustoimintaa
- harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
- ylläpitää yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin sekä
- osallistuu kätilöiden kansainväliseen toimintaan.
Liitto tekee myös esityksiä ja antaa lausuntoja kätilökuntaa ja kätilötyötä koskevista ja niihin liittyvistä kysymyksistä.
4 § LIITON TOIMINNAN EDELLYTYKSET
Toimintansa tukemiseksi Liitolla on oikeus hankkia ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, asianomaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa samoin kuin majoitus-, kioski- ja kahvilaliikennettä.
Liitto tuottaa ja välittää seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää terveyskasvatus- ja opetusaineistoa.
5 § LIITTYMINEN TOISIIN JÄRJESTÖIHIN
Liitto voi liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja elimiin, joihin kuuluminen edistää Liiton tarkoituksen toteuttamista.
Päätöksen liittymisestä toisiin järjestöihin tekee Liiton kokous.
6 § KIELI
Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi. Liiton kokous- ja pöytäkirjakielenä on suomi, mutta keskustelussa voidaan käyttää myös ruotsin kieltä ja pöytäkirjaan voidaan sanella myös ruotsinkielisiä lausuntoja. Liiton kirjelmät laaditaan vastaanottajan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi. Kansainvälisissä yhteyksissä kielenä käytetään englantia, ellei erikseen osapuolten kesken ole sovittu käytettäväksi muuta kieltä.
7 § JÄSEN JA LIITTYMINEN LIITTOON
Liiton jäseniä ovat sen jäsenyhdistykset ja kunniajäsenet.
Jäsenyhdistyksiä voivat olla yhdistysrekisteriin merkityt kätilön tutkinnon suorittaneiden henkilöiden ja perustutkintoa suorittavien kätilöopiskelijoiden muodostamat alueelliset yhdistykset, joiden säännöt Liitto on hyväksynyt ja jotka sitoutuvat noudattamaan Liiton toimielinten päätöksiä.
Liitto ylläpitää jäsenyhdistyksen toimeksiannosta rekisteriä jäsenyhdistysten jäsenistä ja huolehtii Liiton kokouksen määräämän liittomaksun perinnästä.
Kunniajäseneksi Liiton hallitus voi kutsua kotimaisen tai ulkomaisen henkilön, joka on erityisesti edistänyt Liiton tarkoitusperiä. Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua eikä hänellä ole äänioikeutta Liiton kokouksissa. Uusien jäsenyhdistysten hyväksymisestä Liiton jäseneksi päättää Liiton kokous. Jäsenyyttä koskeva liittymisanomus on tehtävä kirjallisesti Liiton hallitukselle.
8 § JÄSENYHDISTYSTEN VELVOLLISUUDET
Jäsenyhdistys on velvollinen vuosittain huhtikuun loppuun mennessä lähettämään Liitolle tilinpäätöksensä ja kertomuksen toiminnastaan edelliseltä tilikaudelta sekä kuluvan vuoden vuosikokouksen pöytäkirjan. Jäsenyhdistys on velvollinen erottamaan jäsenet, joiden kuluvan vuoden jäsenmaksu on maksamatta 30.6. mennessä. Erottaminen voi tapahtua yhdistyslaissa mainituilla perusteilla ja erottamismenettelyillä. Mikäli jäsenyhdistys laiminlyö velvollisuutensa, toiminta-avustusta kyseiseltä tilikaudelta ei suoriteta.
9 § EROAMINEN LIITOSTA
Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota Liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta Liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsenyhdistyksen velvollisuudet Liittoa kohtaan raukeavat kuukauden kuluttua siitä, kun ilmoitus eroamisesta on annettu.
Jos jäsenyhdistys on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin se Liittoon liittymällä on sitoutunut, tai jos se menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut Liiton toimintaa ja sen tarkoituksen toteuttamista, on Liitolla oikeus erottaa jäsenyhdistys Liitosta. Erottamisesta päättää Liiton kokous. Jäsenyhdistyksen erottamiseksi Liitosta vaaditaan, että vähintään 2/3 kaikista äänestyksessä annetuista äänistä puoltaa erottamista. Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys menettää kaikki oikeutensa Liitossa.
10 § LIITON TOIMIELIMET
Liiton toimielimiä ovat Liiton kokous ja hallitus. Päätösvaltaa käyttää Liiton kokous ja toimeenpanovaltaa hallitus. Hallitus voi nimetä alaisuudessaan toimivia työryhmiä eri tarkoituksiin. Liitolla voi olla toiminnanjohtaja.
11 § LIITON KOKOUS
Liiton varsinainen kokous pidetään marraskuun loppuun mennessä. Kokous järjestetään fyysisenä kokouksena, mutta siihen voidaan osallistua tarpeen mukaan hallituksen niin päättäessä myös etäyhteyksin tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Ylimääräinen kokous voidaan pitää, milloin Liiton kokous tai hallitus niin päättää tai milloin vähintään kolme Liiton jäsenyhdistystä tai 1/10 Liiton äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten vaatii.
Kokouksen kutsuu koolle Liiton hallitus.
Kokouksesta on ilmoitettava vähintään yhtä kuukautta ennen kokousta ilmestyvän Kätilölehden numerossa ja / tai yhtä kuukautta aikaisemmin ilmestyvässä TEHY-lehden numerossa. Varsinainen kokouskutsu esityslistoineen on lähetettävä jäsenille ja näiden valitsemille kokousedustajille viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Ylimääräiseen kokoukseen on kutsu lähetettävä jäsenille viimeistään 10 päivää ennen kokousta.
Varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi tarkoitettu, sääntömääräisiin asioihin kuulumaton asia on esitettävä hallitukselle kirjallisesti viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Liiton kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.
12 § OSALLISTUMINEN LIITON KOKOUKSEEN
Kullakin jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää Liiton kokoukseen yksi äänivaltainen edustaja kutakin jäsenmääränsä alkavaa 100-lukua kohti. Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä, jolloin yhdistyksen jäsenmäärä on jäsenmaksunsa kokousta edeltävän vuoden 31.12. mennessä maksaneiden, kätilötutkinnon suorittaneiden jäsenten määrä.
Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana Liiton kokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
13 § ASIOIDEN KÄSITTELY LIITON KOKOUKSESSA
Liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa kokouksen ja johtaa siinä puhetta siksi, kunnes kokous on järjestäytynyt. Kokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni.
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta on annettu yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan tuloksen ratkaisee arpa.
Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin, jos joku kokouksen äänivaltaisista edustajista sitä pyytää. Vaalit toimitetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä.
14 § LIITON KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Liiton varsinaisessa kokouksessa
- käsitellään hallituksen laatima kertomus Liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta;
- käsitellään tilinpäätös sekä tilintarkastajan / toiminnantarkastajien lausunnot edelliseltä tilikaudelta;
- hyväksytään vuosikertomus, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
- vahvistetaan vuosisuunnitelma ja talousarvio;
- määrätään jäsenyhdistysten jäsenten Liittomaksun suuruudesta seuraavan ryhmittelyn mukaisesti:
- työssäkäyvät; kokopäivätyöstä kotona olevat jäsenet;
- raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaalla olevat; työttömät; eläkeläisjäsenet;
- peruskoulutuksessa olevat kätilöopiskelijat;
- jäsenmaksusta vapautettuja ovat Liiton ja yhdistysten kunniajäsenet, varusmiespalveluksessa olevat, sekä lähetys- ja kehitysaputyössä olevat jäsenet;
- valitaan mikäli erovuorossa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kolmeksi vuodeksi kerrallaan;
- valitaan erovuoroisten tilalle varsinaiset hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan;
- valitaan yksi tilintarkastaja, jos tämä ei ole tilintarkastusyhteisö, valitaan myös yksi varatilintarkastaja ja yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja;
- nimetään edustajat niiden järjestöjen elimiin, joissa Liitto on jäsenenä;
- käsitellään muut esityslistassa mainitut asiat.
- Liiton kokouksessa voidaan myös käsitellä muita kuin esityslistassa mainittuja asioita, mutta niistä ei voida tehdä päätöksiä.
15 § LIITON HALLITUS
Liiton hallitukseen kuuluvat varsinaisen kokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi (5) muuta varsinaista jäsentä ja viisi (5) heidän henkilökohtaista varajäsentään. Kolmasosa varsinaisista jäsenistä varajäsenineen on vuosittain erovuorossa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eri vuosina joka kolmas vuosi.
Hallituksen varsinaisten jäsenten toimikaudet on rajattu maksimissaan kolmeen perättäiseen kauteen. Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten tulee olla Liiton jäsenyhdistyksiin kuuluvia, kätilötutkinnon suorittaneita jäseniä. Hallitus nimeää sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka voivat olla hallituksen ulkopuolelta tai myös Liiton jäsenkuntaan kuulumattomia. Hallitus asettaa avukseen työryhmiä erityistä tehtävää varten tai määräajaksi.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolme sen jäsenistä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä.
Liiton hallituksen päätökset tehdään siten, että päätökseksi tulee se esitys, jonka puolesta on annettu yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tasatuloksen kuitenkin ratkaisee arpa.
Hallituksen tehtävänä on johtaa Liiton toimintaa näiden sääntöjen sekä Liiton kokouksen antamien ohjeiden mukaan. Hallitus valmistelee Liiton kokouksessa esille tulevat asiat ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta.
Hallituksen tehtävänä on vahvistaa toiminnanjohtajan ja muiden työntekijöiden toimivalta ja vastuu. Hallitus ottaa Liitolle toiminnanjohtajan ja muut työntekijät.
16 § TILIKAUSI
Tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle / toiminnantarkastajalle viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan / toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.
17 § NIMENKIRJOITUSOIKEUS
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa.
18 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä Liiton kokouksessa, mikäli vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä puoltaa muutosta. Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.
19 § LIITON PURKAMINEN
Jos Liitto päättää purkautua, vaaditaan päätöksentekoon viisi kuudesosaa (5/6) varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa annetuista äänistä.
Liiton jäljelle jääneet varat on käytettävä Liiton tarkoitusten edistämiseen purkamisesta päättäneen kokouksen määräämällä tavalla. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon lahjoitettujen tai testamentattujen varojen lahjoittajien tai testamentin tekijäin määräykset.
20 § SAAVUTETUT OIKEUDET
Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia.