Numero 6/2024

Julia Karvinen, Julia Storm & Raakel Viheroksa: Miten sujuu Golden Hour sektion jälkeen?

Abdulghani, N. Edvardsson, K & Amir, L. 2020. Health care providers’ perception of facilitators and barriers for the practice of skin-to-skin contact in Saudi Arabia: A qualitative study. Midwifery 81.

Balatero, J. Spilker, A & McNiesh, S. 2019. Barriers to Skin-to-Skin Contact after Cesarean birth. The American Journal of Maternal/Child Nursing 44 (3),137–143.

Boyd, M. 2017. Implementing Skin-to-Skin Contact for Cesarean Birth. AORN Journal: The Official Voice of Perioperative Nursing 105 (6), 579–592. *

Crenshaw, J., Cadwell, K., Brimdyr, K., Widström, A-M., Svensson, K., Champion, J., Gilder, R. & Winslow, E. 2012. Use of a Video-Ethnographic Intervention (PRECESS Immersion Method) to Improve Skin-to-Skin Care and Breastfeeding Rates. Breastfeeding Medicine 7 (2), 69–78. *

Duodecim Terveyskirjasto. 2020. Ensi-imetys ja ihokontakti. Verkkosivu. Viitattu 25.4.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/odk00072

Elvytys (vastasyntynyt): Käypä hoito -suositus. 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä. Artikkelin tunnus: hoi50065 Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.1.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi50065?tab=suositus#K1

Grassley, J. & Jones, J. 2014. Implementing Skin-to-Skin Contact in the Operating Room Following Cesarean Birth. Worldviews on Evidence-Based Nursing 11 (6), 414–416. *

Hakala, M. 2019. Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa. Lääketieteellinen tiedekunta. Oulun yliopisto. Väitöskirja. Viitattu19.11.2023. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526223742.pdf

Hoitotyön tutkimussäätiö. N.d. Tutkimustiedon laadun arvioiminen. Verkkosivu. Viitattu 14.11.2023. https://www.hotus.fi/tutkimustiedon-laadun-arvioiminen/

Hung, K. & Berg, O. 2011. Early Skin-to-Skin After Cesarean to Improve Breastfeeding. The American Journal of Maternal/Child Nursing 36 (5), 318–324. *

Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, P. & Liikanen, E. 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon /Narrative literature review: from a research question to structured knowledge. Hoitotiede 25 (4), 291-301.

Kangasniemi, M., Pakkanen, P. & Korhonen, A. 2015. Professional ethics in nursing: an integrative review. Journal of Advanced Nursing 71 (8), 1744–1757.

Kjelland, K., Monroe, M., Moore, T., Cooper, H. & Davies, C. 2020. A dedicated nurse for skin-to-skin care after cesarean birth. Nursing Management 51 (7), 8–10. *

Koivisto, J. 2016. Sektiolapsen ensi-ihokontakti ja ensi-imetys. HUS. Viitattu 20.4.2023. https://bin.yhdistysavain.fi/1592698/JhJ0fcLu3mHQdNFPnwqH0TdhAh/Koivisto_Sektio lapsen_ensi-ihokontakti_ja_ensi-imetys.pdf

Koopman, I., Callaghan-Koru, J., Alaofin, O., Argani, C. & Farzin, A. 2016. Early skin- toskin contact for healthy full-term infants after vaginal and caesarean delivery: a qualitative study on clinician perspectives. The Journal of Clinical Nursing 25 (9-10), 1367– 1376. *

Kram, J., Montgomery, M., Moreno, A., Romdenne, T. & Forgie, M. 2021. Family- centered cesarean delivery: a randomized controlled trial. American Journal of Obstetrics & Gynecology MFM 3 (6). *

Maria, A., Shukla, A., Wadhwa, R., Kaur, B., Sarkar, B. & Kaur, M. 2018. Achieving Early Mother-baby Skin-to-skin Contact in Caesarean Section: A Quality Improvemen Initiative. Indian Pediatrics 55, 765–767. *

Neczypor, J. Sharon, H. 2017. Providing Evidence-Based Care During the Golden Hour. Nursing for Women’s Health 21(6), 462–472.

Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto & Äimälä (toim.) 2021. Kätilötyö. Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika. Helsinki: Edita.

Page, MJ., McKenzie, JE., Bossuyt, PM., Boutron, I., Hoffmann, TC., Mulrow CD., ym. The PRISMA 2020 statement: an updated guideline for reporting systematic reviews.

Pöyhönen, N. n.d. Vaiston varassa maaliin. Imetyksen tuki ry. PDF-tiedosto. Viitattu 25.4.2023. https://imetys.fi/wp/wp-content/uploads/2022/10/Poyhonen-Imetyksen- merkittava-ensimmainen-tunti-1.pdf

Satasairaala. N.d. Sektio eli keisarileikkaus. Verkkosivu. Viitattu 25.4.2023. https://www.satasairaala.fi/sektio-eli-keisarileikkaus

Salminen, A. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto; 2011. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7961/isbn_978-952-476-349-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sevelius,P. 2016. Sektion jälkeinen ihokontakti leikkaussalissa. PowerPoint-esitys. Viitattu 20.4.2023. https://bin.yhdistysavain.fi/1592698/mbLZdnm3gtGM5n9JDVSr0TdhAg/2016_Sevelius_Sektion_jalkeinen_ihokontakti_leikkaussalissa.pdf

Shorey, S. Hong-Gu, H & Morelius, E. 2016. Skin-to-skin contact by fathers and the impact on infant and paternal outcomes:an integrative review. Midwifery 40, 207–217

Stevens, J. Schmied, V. Burns, E. & Dahlen, H. 2016. A juxtaposition of birth and surgery: Providing skin-to-skin contact in the operating theatre and recovery. Midwifery 37, 41–48. *

Sundin, C. & Mazac, L. 2015. Implementing Skin-to-Skin Care in the Operating Room After Cesarean Birth. The American Journal of Maternal/Child Nursing 40 (4), 249–255. THL. 2021. Vauvamyönteisyysohjelma synnytyssairaaloille. Verkkosivu. Viitattu 14.11.2023. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/vauvamyonteisyys/vauvamyonteisyysohjelma-synnytyssairaaloille

THL. 2023. Vauvamyönteisyys. Verkkosivu. Viitattu 14.11.2023. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/vauvamyonteisyys

Thompson, N. & Maeder, A. 2021. Initiative to Increase Skin-to-Skin Contact in the Operating Room After Cesarean. Journal of Obstetric, Gynecologic & Neonatal Nursing 50, 193–204. *

Tiitinen, A. 2023. Keisarileikkaus. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkosivu. Viitattu 22.12.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00873

UNICEF. N.d. SKIN-TO-SKIN CONTACT. Verkkosivu. Viitattu 15.1.2024.
https://www.unicef.org.uk/babyfriendly/baby-friendly-resources/implementing-standards-resources/skin-to-skin-contact/

WHO & UNICEF. 2009. Baby-friendly hospital initiative: revised, updated and expanded
for intergrated care. Viitattu 14.11.2023. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/43593/9789241594967_eng.pdf?sequence=1

WHO. N.d. Neonatal Clinical Practice Guidelines. Viitattu 15.1.2024.
https://platform.who.int/docs/default-source/mca-documents/policy-documents/guideline/blz-mn32-02-guideline-2018-eng-neonatal-clinical-guidelines-2018-2021.pdf

* -merkityt lähteet aineistoa

 

Saana Lahdenkauppi, Nelli Romppanen ja Tiina Murto: Synnyttäjien kokema lihavuuden stigma – Onko koolla väliä?

Anglé, S. Lihavien leimaaminen ja lihavuuden hoito (Lisätietomateriaali, artikkelin tunnus: nix02727). Käypä hoito –suosituksessa: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024. Viitattu 2.5.2024. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Foster, C.E. & Hirst, J. 2014. Midwives’ attitudes towards giving weight-related advice to obese pregnant women. British Journal of Midwifery, 22(4), 2544—262. Viitattu 2.5.2024 (Vaatii käyttöoikeuden)

Han, S.-Y., Brewis, A. & Wutich, A. 2016. Body image mediates the depressive effects of weight gain in new mothers, particularly for women already obese: evidence from the Norwegian Mother and Child Cohort Study. BMC Public Health. 16(1), 1–10. Viitattu 2.5.2024 (Vaatii käyttöoikeuden)

Incollingo Rodriguez, A. C., Dunkel Schetter, C., Brewis, A. & Tomiyama A. J. 2019. The psychological burden of baby weight: Pregnancy, weight stigma, and maternal health. Social Science & Medicine, 235. Viitattu 2.5.2024 (Vaatii käyttöoikeuden)

Jensen, S.D., Andreassen, P., Knorr, S., Rasmussen, L., Ovesen, P., Kampmann, U. & Bruun, J.M. 2022. Ambivalence and moral dilemmas in women’s lived experiences of obesity and pregnancy: Qualitative insights for maternal lifestyle interventions. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 36(2), 416–425. Viitattu 2.5.2024 (Vaatii käyttöoikeuden)

Lavender, T., & Smith, D. M. 2016. Seeing it through their eyes: a qualitative study of the pregnancy experiences of women with a body mass index of 30 or more, 19(2), 222–233. Viitattu 2.5.2024 https://doi.org/10.1111/hex.12339

Syömishäiriöliitto. 2024. Mikä kehonkuva? Viitattu 2.5.2024. https://syomishairioliitto.fi/blogi/mika-kehonkuva

Terveyskylä. 2021. Painonhallintatalo. Miten lihavuutta arvioidaan? Viitattu 2.5.2024 https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/tietoa/mistä-lihavuus-johtuu/miten-lihavuutta-arvioidaan

THL. 2023. Perinataalitilasto 2022. Tilastoraportti 60/2023. Viitattu 2.5.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147689/Perinataalitilasto%20–%20synnyttäjät%2c%20synnytykset%20ja%20vastasyntyneet%202022.pdf?sequence=8&isAllowed=y

 

Tiina Lehmuskoski: Vanhempien tukeminen vauvan käsittelyssä

Lähdeluettelo ei ollut asianmukainen ja on sen takia korjattu 26.6.2025.
Oikea lähdeluettelo alla.

Aarnivala, H., Vuollo, V., Harila, V., Heikkinen, T., Pirttiniemi, P., & Valkama, A. M. (2015). Preventing deformational plagiocephaly through parent guidance: a randomized, controlled trial. European Journal of Pediatrics, 174(9), 1197–1208.

Carozza, S., & Leong, V. (2021). The role of affectionate caregiver touch in early neurodevelopment and parent–infant interactional synchrony. Frontiers in Neuroscience, 14, 613378.

Hewitt, L., Kerr, E., Stanley, R. M., & Okely, A. D. (2020). Tummy time and infant health outcomes: A systematic review. Pediatrics, 145(6), e20192168.

Jeong, J., Franchett, E. E., de Oliveira, C. V. R., Rehmani, K., & Yousafzai, A. K. (2021). Parenting interventions to promote early child development in the first three years of life: A global systematic review and meta-analysis. PLOS Medicine, 18(5), e1003602.

 

Pirjo Koski: Voimaannuttavaa perhevalmennusta somalinaisille

Koski, P 2014. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. 

Koski, P 2022. Birth and Parenthood education practical Model for Somalis. Kirjassa: Theories and perspectives for midwifery: a Nordic view. Studentlitteratur.

Vesa Puuronen 2013. Me ja muut – rasismin olemuksesta. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013;129(23):2543-7. Luettu 28.3.2024   https://www.duodecimlehti.fi/duo11382 

Synnytyksen valmistautuminen ja rentoutus. Mielenterveystalo. Luettu 28.3.2024 https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytys/synnytyksen-valmistautuminen-ja-rentoutus 

Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset.  Luettu 28.3.2024   https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/ 

**

Deave, T., Johnson, D. & Ingram, J. (2008). Transition to parenthood: the needs of parents in pregnancy and early parenthood. BMC Pregnancy Childbirth 8, 30 https://doi.org/10.1186/1471-2393-8-30

Osofsky, H. J, Osofsky, J. D., Culp, R., Krantz, K., Litt, K., & Tobiasen, J. (1985). Transition to parenthood: Risk factors for parents and infants. Journal of Psychosomatic Obstetrics & Gynecology, 4(4), 303–315. https://doi.org/10.3109/01674828509016732 

Osman, F., Klingberg-Allvin, M., Flacking, R. et al. (2016).  Parenthood in transition – Somali-born parents’ experiences of and needs for parenting support programmes. BMC Int Health Hum Rights 16, 7 https://doi.org/10.1186/s12914-016-0082-2

Ochocka,. Joanna & Janzen, Rich (2008) Immigrant Parenting: A New Framework of Understanding, Journal of Immigrant & Refugee Studies, 6:1, 85-111, DOI: 10.1080/15362940802119286

 

Susanna Likitalo, Anni Pakarinen & Anna Axelin: Etäseuranta osaksi vastasyntyneen hoitoa

Airaksinen, M., Gallen, A., Kivi, A., Vijayakrishnan, P., Häyrinen, T., Ilén, E., Räsänen, O., Haataja, LM. & Vanhatalo, S. 2022. Intelligent wearable allows out-of-the-lab tracking of developing motor abilities in infants. Communications Medicine, 2(69). doi.org/10.1038/s43856-022-00131-6.

Chung, H-W., Chang, C-K., Huang, T-H., Chen, L-C., Chen, H-L., Yang, S-T., Chen, C-C. & Wang, K. 2023. Mobile Device-Based Video Screening for Infant Head Lag: An Exploratory Study. Children, 10, 1239. doi.org/10.3390/children10071239.

Dore, H., Aviles-Espinosa, R., Luo, Z., Anton, O., Rabe, H. & Rendon-Morales, E. 2021. Characterisation of Textile Embedded Electrodes for Use in a Neonatal Smart Mattress Electrocardiography System. Sensors, 21, 999. doi.org/10.3390/s21030999.

García- Carmona, L., Martín, A., Sempionatto, JR., Moreto, JR., Gonzáles, MC., Wang, J. & Escarpa, A. 2019. Pacifier Biosensor: Toward Noninvasive Saliva Biomarker Monitoring. Analytical Chemistry, 91, 13883-13891.

Ginsburg, AS., Nia, SZ., Chomba, D., Dunsmuir, D., Waiyego, M., Coleman, J., Ochieng, R., Liu, S., Zhou, G., Ansermino, JM. & Macharia, WM. 2022. Clinical feasibility of a contactless multiparameter continuous monitoring technology for neonates in a large public maternity hospital in Nairobi, Kenya. Scientific Reports, 12, 3097. doi.org/10.1038/s41598-022-07189-1.

Inamori, G., Kamoto, U., Nakamura, F., Isoda, Y., Uozumi, A., Matsuda, R., Shimamura, M., Okubo, Y., Ito, S. & Ota, H. 2021. Neonatal wearable device for colorimetry-based real-time detection of jaundice with simultaneous sensing of vitals. Science Advances, 7, eabe3793.

Moosa, AS., Ngeow, AJH., Yang, Y., Poon, Z., Ng, DX., Ling, EKY. & Tan, NC. 2023. A Novel Smartphone App for Self-Monitoring of Neonatal Jaundice Among Postpartum Mothers: Qualitative Research Study. JMIR Mhealth Uhealth, 11, e53291. doi.org/10.2196/53291.

Newlife Project. 2024. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa: GAO-17-365, HEALTH CARE: Telehealth and Remote Patient Monitoring Use in Medicare and Selected Federal Programs

Ning, Z., Long, Z., Yang, G., Xing, L. & Xue, X. 2022. Self-Powered Wearable Biosensor in a Baby Diaper for Monitoring Neonatal Jaundice through a Hydrovoltaic-Biosensing Coupling Effect of ZnO Nanoarray. Biosensors, 12, 164. doi.org/10.3390/bios12030164.

Outlaw, F., Nixon, M., Odeyemi, O., MacDonald, LW., Meek, J. & Leung, TS. 2020. Smartphone screening for neonatal jaundice via ambient-subtracted sclera chromaticity. Plos One. doi.org/10.1371/journal.pone.0216970.

Prins, W., Stamatelou, E., Dellimore, K., Likumbo, A., Kafulafula, E., Langton, J., Njirammadzi, J., Mwenisungo, J., Msukwa, T., Calis, J., van Sloun, R. & Bierling, B. 2022. A U-Net Deep Learning Model for Infant Heart Rate Estimation from Ballistography. 44th Annual International Conference of the IEEE Engineering in Medicine & Biology Science (EMBC). DOI: 10.1109/EMBC48229.2022.9871797.

Ranta, J., Airaksinen, M., Kirjavainen, T., Vanhatalo, S. & Stevenson NJ. 2021. An Open Source Classifier for Bed Mattress Signal in Infant Sleep Monitoring. Frontiers in Neuroscience, 14, 602852. doi.org/10.3389/fnins.2020.602852.

Ranta, J., Ilén, E., Palmu, K., Salama, J., Roienko, O. & Vanhatalo, S. 2021. An openly available wearable, a diaper cover, monitors infant´s respiration and position during rest and sleep. Acta Paediatrica, 110, 2766-2771. DOI: 10.1111/apa.15996.

Trujillo-Priego, IA., Zhou, J., Werner, IF., Deng, W. & Smith, BA. 2020. Infant Leg Activity Intensity Before and After Naps. J Means Phys Behav, 3(2), 157-163. doi:10.1123/jmpb.2019-0011.   

United States Government Accountability Office (GAO). 2017. Report to Congressional Committees. Health Care, Telehealth and Remote Patient Monitoring Use in Medicare and Selected Federal Programs. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa: GAO-17-365, HEALTH CARE: Telehealth and Remote Patient Monitoring Use in Medicare and Selected Federal Programs

Wilson, RB., Vangala, S., Elashoff, D., Safari, T. & Smith, BA. 2021. Using Wearable Sensor Technology to Measure Motion Complexity in Infants at High Familial Risk for Autism Spectrum Disorder. Sensors, 21(2), 616. doi.org/10.3390/s21020616. 

Xu, K., Fujita, Y., Lu, Y., Honda, S., Shiomi, M., Arie, T., Akita, S. & Takei, K. 2021. A Wearable Body Condition Sensor System with Wireless Feedback Alarm Functions. Adv. Mater., 33, 2008701. DOI: 10.1002/adma.202008701.

Young, M-L. & Flores, L. 2020. Asymptomatic Idiopathic Belhassen Ventricular Tachycardia in a Neonate Detect Using ‘Smart Sock’ Wearable Smartphone-Enabled Cardiac Monitoring. American Journal of Case Reports, 21, e921092. DOI: 10.12659/AJCR.921092

ZhuParris, A., Kruizinga, MD., van Gent, M., Dessing, E., Exadaktylos, V., Doll, RJ., Stuurman, FE., Driessen, GA. & Cohen, AF. 2021. Development and Technical Validation of a Smartphone-Based Cry Detection Algorithm. Frontiers in Pediatrics, 9, 651356. doi.org/10.3389/fped.2021.651356.

 

Janiika Pohjola & Julia Ollila: Päihteidenkäyttäjän  raskauden­­seurannassa kätilö on avainasemassa

Arponen. A, 2023, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden tarvitsemat palvelut

Ekblad ja Lehtinen, Alkoholin käyttö raskauden ensiviikkoina on edelleen yleistä, lääkärilehti 21-22/2023 vsk 78

Voutilainen, Rysä, Keskinisula ym. 2022, Self-reported alcohol consumption of pregnant women and their partners correlates both before and during pregnancy: A cohort study with 21,472 singleton pregnancies

Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö – Duodecim (terveysportti.fi), luettu 20.9.2024

 

Elina Rinne & Seija Ollila: Vauvamyönteisyyden edistäminen edellyttää johtajuutta

Brahm P., Valdés V. 2017. The benefits of breastfeeding and associated risks of replacement with baby formulas. Rev Chil Pediatr; February, 88(1):7-14. Pub Med. Available at: https://doi.org/10.4067/S0370-41062017000100001.

Gray, H., Zakarija‐Grković, I., Cattaneo, A.,Vassallo, C., Borg Buontempo, M., Harutyunyan, S., Bettinelli, M.E., Rosin, S. 2022. ‘Infant feeding policies and monitoring systems: A qualitative study of European Countries’, Maternal & Child Nutrition, 18(4), pp. 1–12. Available at: https://doi.org/10.1111/mcn.13425.

Hakulinen, T. 2017. Suomi imetyksen kansainväliseksi kärkimaaksi. Teoksessa Hakulinen, T., Otronen, K., Kuronen M. (toim.) Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.   Helsinki. Juvenes Print.  Suomen Yliopistopaino Oy.

Hull, N.S., Schubert, L.C., Smith, J.P. 2017. ‘Perspectives of key stakeholders and experts in infant feeding on the implementation of the Australian National Breastfeeding Strategy 2010–2015’, Breastfeeding Review, 25(1), pp. 25–34.

Kallankari, S. 2019. Muutoksen johtaminen arjessa. Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tallinna. Kustannus Oy Duodecim.

Rinne , E. 2023. Sote-johtaja vauvamyönteisyyden edistäjänä. Opinnäytetyö YAMK. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylempi tutkinto-ohjelma.  Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.  Rinne_Elina.pdf (theseus.fi)

Rollins, N.C., Bhandari, N., Hajeebhoy, N., Horton, S., Lutter, C. K., Martines, J. C., Piwoz, E., Richter, L.M., Victora, C.G. 2016. ‘Why invest, and what it will take to improve breastfeeding practices?’, The Lancet, 387(10017), pp. 491–504. Available at: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(15)01044-2.

 

Eerika Vihlman, Katja Kero, Päivi Polo & Sanna-Mari Manninen: Seksuaali- ja lisääntymis­terveyden koulutus vaatii kehittämistä

Aromaa A, Kero K, Grönlund J, Manninen SM, Riskumäki M, Vahlberg T, Polo-Kantola P. Let’s talk about sexuality – A web-based survey of self-reported competence in sexual problems among obstetrician-gynecologists in Finland. Acta Obstet Gynecol Scand. 2023;102(2):190-199. doi:10.1111/aogs.14492

Brusila P. 2020. Mitä on seksuaalilääketiede. Teoksessa: Brusila P, Kero K, Piha J, Räsänen M. (toim.) Seksuaalilääketiede. Kustannus Oy Duodecim, s. 18-24. 

Clegg M, Towner A, Wylie K. Should questionnaires of female sexual dysfunction be used in routine clinical practice?. Maturitas. 2012;72(2):160-164. doi:10.1016/j.maturitas.2012.03.009

Kevo L, Manninen SM, Kero K, Polo P. Lääketieteen opiskelijat tarvitsevat seksuaalilääketieteen opetusta – Kyselytutkimustuloksia Suomen lääketieteellisistä tiedekunnista. Suom Lääkäril 2022; 78: e31879 www.laakarilehti.fi/e31879 

Manninen SM, Kero K, Perkonoja K, Vahlberg T, Polo-Kantola P. General practitioners’ self-reported competence in the management of sexual health issues – a web-based questionnaire study from Finland. Scand J Prim Health Care. 2021;39(3):279-287. doi:10.1080/02813432.2021.1934983

Manninen SM, Kero K, Riskumäki M, Vahlberg T, Polo-Kantola P. Medical and midwifery students need increased sexual medicine education to overcome barriers hindering bringing up sexual health issues – A national study of final-year medical and midwifery students in Finland. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol. 2022;279:112-117. doi:10.1016/j.ejogrb.2022.10.021

Manninen SM, Polo-Kantola P, Vahlberg T, Kero K. Patients with chronic diseases: Is sexual health brought up by general practitioners during appointments? A web-based study. Maturitas. 2022;160:16-22. doi:10.1016/j.maturitas.2022.01.014

Newmark AL, Luciano DE, Ulrich A, Luciano AA. Medical management of endometriosis. Minerva Obstet Gynecol. 2021;73(5):572-587. doi:10.23736/S2724-606X.21.04776-X

Percat A, Elmerstig E. ”We should be experts, but we’re not”: Sexual counselling at the antenatal care clinic. Sex Reprod Healthc. 2017;14:85-90. doi:10.1016/j.srhc.2017.10.001

Schytt E, Waldenström U. How well does midwifery education prepare for clinical practice? Exploring the views of Swedish students, midwives and obstetricians. Midwifery. 2013;29(2):102-109. doi:10.1016/j.midw.2011.11.012  

Sinisaari-Eskelinen M, Jouhki MR, Tervo P, Väisälä L. Työkaluja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen: Plissitistä Betteriin. Sosiaalilääk Aikak. 2016;53:286–293. https://journal.fi/sla/article/view/59673 

Walker SH, Davis G. Knowledge and reported confidence of final year midwifery students regarding giving advice on contraception and sexual health. Midwifery. 2014;30(5):e169-e176. doi:10.1016/j.midw.2014.02.002 

Ören B, Zengin N, Yazıcı S, Akıncı AÇ. Attitudes, beliefs and comfort levels of midwifery students regarding sexual counselling in Turkey. Midwifery. 2018;56:152-157. doi:10.1016/j.midw.2017.10.014