Kätilölehden nettijatkot: Kätilökysely 2020

Teksti: Katriina Bildjuschkin

Kätilöliitto teki vuonna 2020 kaikille kätilöille suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin kätilöiden saamaa lisä- ja täydennyskoulutusta (kuten koulutusta raskaudenajan ultraäänitutkimusten  tekemiseen), kätilöiden sijoittumista työelämään, kuulumisia koronapandemian seurauksista sekä pyydettiin myös vapaamuotoista palautetta Kätilöliitolle.

Kyselystä tiedotettiin sosiaalisen median ja liiton uutiskirjeen kautta. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin yhteistyökumppaneidemme lahjoittamia tuotepalkintoja. Kyselyyn vastasi 597 kätilöä. Kätilöliiton jäseniä vastaajista ilmoitti olevansa 88,9 %. Kätilöliiton koko jäsenmäärä (22.2.2021) on 2743 jäsentä, kun mukaan ei lasketa eläkkeellä olevia jäseniä, opiskelijoita ja kunniajäseniä.

Kyselyssä sai perustella liittoon kuulumattomuutta tai kuulumista. Tavallisin syy olla kuulumatta oli, että ei ollut vaan tullut liityttyä tai, että jäsenyydestä ei ole mitään hyötyä, koska vastaaja ei kokenut tekevänsä kätilön työtä. Kätilöliittoon kuulumista perusteltiin hyvin samankaltaisilla sanavalinnoilla, esimerkiksi halulla kuulua omaan joukkoon, kätilöheimoon, oman ammatti-identiteetin vahvistamisen tarpeella, uusimman ammattitiedon saamisen halulla esimerkiksi Kätilölehdestä ja mahdollisuudella osallistua liiton koulutuksiin.

Ahkerimmin kyselyyn vastasivat 2013 valmistuneet (7 %), 2015 ja 2016 ilmoitti valmistuneensa 5 %. Mutta ilahduttavasti myös viime vuosituhannella valmistuneita vastaajia oli, esimerkiksi 1993 ja 1998 3 % kummassakin ryhmässä.

Missä kätilöt ovat töissä?

Työnantajaksi ilmoitti erikoissairaanhoidon 69 %, perusterveydenhuollon 12 %, yksityissektorin 6 %. Tämänhetkiseksi ammattinimikkeekseen kätilön ilmoitti vastaajista 70 %, sairaanhoitajan 12 % ja terveydenhoitajan 11 %. Asian­tuntijatehtävissä ilmoitti olevansa 3 %. Lisäksi erilaisia muita tehtäviä kuvattiin runsaasti.

Kätilöt tekevät koulutuksensa mukaisesti työtään laajasti seksuaali- ja lisääntymisterveyden eri alueilla. Kyselyssä tiedusteltiin tämänhetkistä työpistettä ja vaihtoehdoista sai valita useamman vaihtoehdon. Vastaajista 37 % oli työssä synnytysosastolla, synnyttäneiden vuodeosastolla 36 %, äitiyspoliklinikalla 16 %, naistentautien vuodeosastolla 16 %, gynekologian poliklinikalla 9 %, vastasyntyneiden osastolla 6 %, päivystyksessä/akuuttipoliklinikalla 5 %, samoin synnytyspelkopoliklinikalla 5 %. Myös muita yksittäisiä työpisteitä kuvattiin useita, kuten esimerkiksi erilaisissa tutkimushankkeissa, naistentautien vastaanotoilla ja neuvoloissa.

 

Kätilöiden lisäkoulutus

Kätilöt, kuten yleensäkin hoitoalan toimijat, kouluttautuvat ahkerasti. Ehdottomasti eniten lisäkoulutusta oli haettu imetysohjaukseen; 72 % vastaajista oli hankkinut imetysohjaajakoulutuksen ja imetyskouluttajakoulutuksen 11 %. Terveydenhoitajan pätevyyden oli hankkinut 28 % vastaajista. Ultraäänikoulutuksen toimipaikkakoulutuksena oli saanut 4,7 % ja sonografin koulutuksen (30 op) 3,7 %. Seksuaalineuvojaopinnot (30 op) on vastaajista 10 prosentilla ja seksuaaliterapeuttikoulutus (60 op) kolmella prosentilla. Ylemmän ammattikorkeakouluopinnot on suorittanut 10,5 % vastaajista ja maisteriopinnot 13,7 %.

Kysymykseen ”Saatko erilliskorvauksen hankitusta lisäosaamisesta ja jos saat, mikä on korvauksen määrä kuukaudessa tai per asiakas?” vastasi 401 kätilöä ja heistä 100 ilmoitti saavansa rahallista lisäkorvausta, joka vaihteli toimenpidekohtaisesta palkkiosta kertakorvaukseen kuukaudessa tai vuodessa.

Lopuksi kysyttiin koronapandemian vaikutuksista omaan työhön. Odotetusti varsinkin pandemian alkuajan ohjeiden vaihteleminen ja epäselvyys olivat aiheuttaneet stressiä. Oma altistuminen pelotti jonkin verran. Vastaanottojen muuttaminen tai jopa sulkeminen pikavauhtia sekä synnytysvalmennusten loppuminen ja siirtyminen verkkoon kuormittivat myös. Suojavarusteet, niiden riittäminen ja käyttö aiheuttivat lisähuolta. Kätilöt, niin kuin koko Suomi, ottivat digiloikan yhdessä yössä. Eniten kuormitusta vastausten perusteella aiheuttivat rajoitukset sairaaloissa ja se, että asiakkaiden ja heidän läheistensä kiukku ja turhautuminen kohdistui kätilöihin.

Lopuksi sai lähettää terveisiä Kätilöliittoon. Vastauksia oli ilahduttavaa lukea, kiitos hyvästä palautteesta. Jonkin verran Kätilöliitolta toivottiin riuskempaa otetta edunvalvonnassa. Kätilöliiton ja Tehy ry:n työnjaossa Kätilöliitto on ammatillis-aatteellinen yhdistys, jonka tehtävä on edistää kätilöiden osaamista ja kätilötyön kehittymistä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja imetyksen edistämistä. Tehy ry puolestaan on edunvalvoja, joka neuvottelee palkoista ja työolosta. Sen vuoksi on tärkeää kuulua molempiin. Myös molempien jäsenmaksu huomioidaan verotuksessa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kätilölehdessä 2/2021.