Kätilölehden nettijatkot: Ruoholahden yksikössä jälkitarkastus on synnyttäneen oma hetki

Ruoholahden jälkitarkastusyksikkö sijaitsee lähellä metroasemaa Kampin perhekeskuksen Ruoholahden toimipisteessä, virastotalonomaisen rakennuksen syövereissä. Virastomaisuus alkaa tosin rakoilla heti, kun ulko-oven lasissa saapujaa tervehtii iloinen piirroshahmo aikuisesta taapero harteillaan. Viimeistään toisessa kerroksessa selviää, että nyt on tultu hieman erilaiseen paikkaan.

Valot ovat pehmeät ja seinät maalattu lempeillä sävyillä. Käytävällä soi vaimeasti rauhoittava musiikki. Siellä täällä seiniä korostavat perheaiheiset piirroskuvat. Rohkaisevasti hymyilevä mies, yksikön vahtimestari Kari Hilpinen, kävelee toimittajaa vastaan, tervehtii ja jää odottamaan, mitä apua saapuja saattaisi tarvita. Esittäytymisen kuultuaan hän ohjaa ystävällisesti rupatellen toimittajan osastonhoitajan ovelle odottelemaan haastateltavia ja tuo vielä tuolinkin perässään.

Täällä voi välittömästi aistia, että paikassa on hyvä fiilis niin asiakkailla kuin työntekijöilläkin.

Uusi toimintamalli

Helsingissä alettiin vuonna 2021 suunnitella isompaa uudistusta synnytysten jälkitarkastuksiin. Perinteisesti synnytyksen jälkitarkastus on tehty neuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla vauvan kaksikuiskäynnin yhteydessä ja erillisellä lääkärin vastaanotolla. Uudistuksen lähtökohtana oli, että tulevaisuudessa Helsingissä jälkitarkastuksiin koulutetut hoitajat voisivat hoitaa jälkitarkastuksia myös itsenäisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena oli tarjota asiakkaille laadukas ja sisällöltään synnyttäneen naisen hyvinvointia, terveyttä ja tarpeita vastaava jälkitarkastus.

Jälkitarkastukset päätettiin keskittää yhteen toimipisteeseen. Uuden mallin käynnistämisessä yhden katon alla nähtiin paljon hyötyjä: toimintatapaa olisi helpompaa kehittää, kun kaikki työntekijät ja osastonhoitaja toimivat samoissa tiloissa ja yhdessä työskennellessään työntekijöillä olisi mahdollista konsultoida ja oppia kollegoiltaan. Hoitajat otettiin alusta alkaen tiiviisti mukaan suunnitteluun yksikön tilasuunnittelusta alkaen.

Koulutetut terveydenhoitajat ja kätilöt ovat jo aiemmin tehneet itsenäisesti jälkitarkastuksia neuvolatyönsä osana muutamilla paikkakunnilla. Helsingin yksikkö on ensimmäinen, jossa jälkitarkastukset on keskitetty yhteen pisteeseen. Malli on herättänyt kiinnostusta laajemminkin.

– Muilta toimijoilta tulee kyselyitä, että miten tää toimii ja voitaisko tavata, yksikön osastonhoitajan sijaisena toimiva terveydenhoitaja Sari Standen kertoo.

Synnyttäneen oma käynti

Neuvolan terveydenhoitaja tekee määriteltyjen kriteerien perusteella arvion, ohjaako synnyttäjän jälkitarkastukseen Ruoholahteen vai omaan lähineuvolaan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoille. Yksikössä hoidetaan pääsääntöisesti kaikkien normaalisti sujuneiden synnytysten jälkitarkastukset ja lisäksi hoitajat ovat saanet koulutuksen myös elektiivisten sektioiden jälkitarkastusten tekemiseen.

Vastaanotolla pääroolissa on synnyttänyt, vaikka vauvan saa halutessaan ottaa tietenkin mukaan. Joskus puhe meinaa lipsua vauvan kuulumisiin, mutta hoitajat ohjaavat sen lempeästi takaisin synnyttäneeseen itseensä.

– Tällä käynnillä keskitytään äidin terveyteen ja hyvinvointiin. Hän on keskipisteessä, Sari kertoo.

– Asiakkaatkin on mieltäneet sen aika lailla niin, että se on äidin oma käynti, yksikön suunnitteluryhmästä alusta asti mukana ollut terveydenhoitaja-kätilö Marika Anttila kertoo havainneensa. – Äidin kokemus siitä, että häntä ei ole unohdettu, kun vauva on syntynyt, on tosi tärkeä, ei vain äideille vaan ihan yhteiskunnallisesti.

Laadukasta hoitoa jokaiselle

Erikoistunut yksikkö takaa tasaisen laadukkaan hoidon. Perinteisestä erillisistä terveydenhoitajan ja lääkärin tekemistä jälkitarkastuksista saattanut toisinaan jonkin verran päällekkäisyyttä, kun samoja asioita on käsitelty molemmilla käynneillä. Kun yksi henkilö tekee koko jälkitarkastuksen, varmistuu sekin, että kaikki asiat tulevat käsitellyksi.

Ruoholahden yksikössä ei toimi omaa lääkäriä, mutta yksiköstä tuleville asiakkaille on varattu korvamerkitty aika neuvolalääkärille, joten tarvittaessa lääkärin vastaanotto järjestyy helposti. Tarpeen mukaan asiakas voidaan ohjata eteenpäin myös esimerkiksi psykiatriselle sairaanhoitajalle, neuvolapsykologille, pariterapiaan, ravitsemusterapeutille, vauvaperhetyöhön, fysioterapiaan tai kotipalvelun piiriin. Jos synnytyskokemuksesta on jäänyt jotain mietityttävää, voidaan synnytystä hoitaneelle kätilölle jättää soittopyyntö juttelua varten. Erityisen traumaattisen synnytyksen kokeneelle voidaan kirjoittaa lähete äitiyspoliklinikalle keskustelua varten.

Asiakaslähtöistä ja perhekeskeistä palvelua

Jälkitarkastuksista tulee helposti mieleen lähinnä gynekologinen tutkimus, mutta se vie lopulta käynnistä vain pienen siivun. Siitä saa tietenkin halutessaan myös kieltäytyä ja pieni osa niin tekeekin. Toisaalta yksikön asiakkaat ovat antaneet usein kiitosta siitä, miten miellyttävästi tutkimus on sujunut:

– Useasti saa kuulla, että olipa kiva, ehkä mahdollisesti jopa paras gynekologinen tutkimus, missä on ollut, koska on selitetty koko ajan, mitä tehdään, yksikössä vuoden 2022 lopulta asti työskennellyt terveydenhoitaja Hanna-Maria Hekkala kertoo.

Vastaanotolla käydään läpi gynekologiset esitiedot ja tehdään perusmittaukset. Tutkimuksia isommassa roolissa on kuitenkin synnyttäneen kanssa keskusteleminen. Vastaanotolla puhutaan niin mielialasta, seksuaalisuudesta ja parisuhteesta, tukiverkostosta, vanhemmuuteen sopeutumisesta, synnytyskokemuksesta, mahdollisesta imetyspettymyksestä kuin kehonkuvastakin. Myös ehkäisy, fyysinen palautuminen ja liikunta synnytyksen jälkeen sekä rintojen tutkiminen käydään läpi. Keskustelun aikana varmistetaan sekin, onko neuvolassa ollut puhetta lähisuhdeväkivallasta. Perheen hyvinvointi on koko ajan keskiössä.

– Monella on tänne tullessa mielessä, miten se oma keho on toipunut ja onko joku asia normaalia, Hanna-Maria sanoo. – Mutta sitten kun me kysellään näitä mieliala-asioita ja vanhemmuuteen kasvamisen asioita, niin se perheiden jaksaminen nousee sieltä esiin.

Asiakkaiden luottamuksesta kertonee se, että moninaiset huolet ja vanhemmuuden paineet otetaan vastaanotoilla usein puheeksi. Marika toteaakin, että pyrkii itse muistuttamaan aina tuoreita vanhempia armollisuudesta itseään kohtaan: kaikkea ei voi, eikä tarvitse ehtiä ja oma keskeneräisyys on mahdollista oppia hyväksymään. Myös omaan kehoon on viisasta suhtautua lempeydellä.

Hoitajat kokevat työnsä hyvin merkitykselliseksi ja korostavat, että pyrkivät toimimaan niin, että asiakas kokisi tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi herkässä elämäntilanteessa.

– Me lähdetään kohtaamisessa liikkeelle aina asiakkaan tarpeista, Marika sanoo. – Tavoite on, että kokemus olisi sellainen, että jos lapsitoiveita vielä on, niin haluaa siihen sitten vielä ryhtyä uudestaan.

Täällä kaikille on selvää, että jokainen otetaan vastaan omana itsenään ja hyväksyvästi. Helsingissä näkyy perheiden monimuotoisuus, jonka hoitajat ottavat lämmöllä huomioon.

– Me ollaan täällä sellaisella aitiopaikalla, Hanna-Maria toteaa. – On erilaisia yhden vanhemman perheitä ja erilaisia kahden vanhemman perheitä. Ja kaikki synnyttäjät eivät ole äitejä.

– Ja monimuotoisuus näkyy myös kulttuurieroissa, Marika täydentää. – Tässä työssä näkyy hyvin laajasti tämä meidän yhteiskunnan kirjo iästä, perhesuhteista ja kulttuuritaustoista alkaen. 

Tyytyväiset työntekijät

Työntekijät ovat mielissään erikoistuneesta yksiköstä, jossa saa keskittyä tekemään tiettyjä asioita. Koulutus antoi hyvät alkuvalmiudet ja työ opettaa joka päivä lisää. Aivan kuten suunnitteluvaiheessa toivottiin, tutun väen kesken konsultaatiokynnys on osoittautunut matalaksi. Viereisestä huoneesta on helppo käydä kysymässä neuvoa kollegalta. Hoitajat kuvailevat, miten vuorovaikutus tiimin kesken on sujuvaa ja ilmapiiri on turvallinen ja rauhallinen. Yhdessä nauretaan paljon, eikä ketään pelota kysellä apua toisiltaan.

– Meillä on vähän niin kuin yhteiset asiakkaat ja yhteisen asian edistämiseksi tässä toimitaan, Hanna-Maria sanoo.

Parhaiksi asioiksi työpaikallaan hoitajat mainitsevat työkaverit, yhteisöllisyyden ja yksikön ilmapiirin. Kompaktissa työyhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja ammattilaisten asian­tuntemus, osaaminen ja halu palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla yhdistävät koko tiimiä. Asiakkaiden kohtaaminen ja työn merkityksellisyys ovat isoja asioita.

– Kokonaisvaltainen naisen terveyden edistäminen on mulla ollut se, mitä olen halunnut tehdä. Täällä se toteutuu sillä tavalla, että se inspiroi itseä, Marika sanoo.

Korkea työmotivaatio näkyy myös siinä, miten Marika ja Hanna-Maria kertovat haaveilevansa mahdollisuudesta saada lisäkoulutusta voidakseen auttaa asiakkaitaan vieläkin paremmin. He sanovat toivovansa lisää työkaluja esimerkiksi kehonkuvan tai seksuaalisuuden teemojen käsittelyyn.

…ja tyytyväiset asiakkaat

Yksikkö on lunastanut paikkansa myös perheiden mielissä. Alkuun hieman jännitettiin, miten asiakkaat suhtautuisivat siihen, että jälkitarkastukseen pitäisi lähteä lähineuvolaa kauemmas. Uskottiin kuitenkin, että asiakkaat oppivat nopeasti, että kyseessä on yksi keskitetty yksikkö samaan tapaan kuin vaikka HUSin sikiötutkimusyksikkö.

– Ehkä alkuun olikin enemmän sitä, että miksei sinne omaan neuvolaan niin kuin aikaisemminkin, mutta nyt on sellainen tilanne, että asiakkaat tulee mielellään, Marika toteaa.

Yksikössä on vahva tahto kehittää toimintaa asiakkaiden tarpeet huomioiden. Huoneissa ja käytävän seinillä on QR-koodillisia julisteita, joissa asiakkailta pyydetään palautetta kokemuksesta. Vastauksia saadaan runsaasti ja ne ovat erittäin positiivisia. NPS-suositteluindeksi on yksiköllä lähes täydet 100 ja avoimissa palautteissa toimintaa kiitellään vuolaasti.

– Tiloja kehutaan ja varsinkin teitä kehutaan paljon, Sari toteaa kaikkiin yksikön hoitajiin viitaten ja katsoo Marikaa ja Hanna-Mariaa. – Ja sit on myös sellaisia, että kehutaan, että vaikka piti lähteä kauemmas, niin se oli sen arvoista.

Erityisesti mieliin on jäänyt tuore palaute, jossa mainittiin, miten hienoa oli, että käynnillä oli ikään kuin koottu yhteen kaikki asiakkaan hyvinvointi- ja terveysasiat ja oli käyty hänen tilanteensa kokonaisuutena läpi. Käynti oli toiminut palautteenantajan mielestä eräänlaisena koko äitiysneuvolan päätepysäkkinä.

Sana onnistuneesta palvelusta kiirii perheiden kesken. Moni synnyttänyt kertoo kuulleensa jo ennakkoon esimerkiksi leikkipuistossa, että käynti yksikössä on ollut mukava kokemus. Myös Jodelissa on käyty keskusteluja siitä, miten miellyttävä käynti jälkitarkastus on ollut.

Anttila mainitsee, että hyvin merkittävä osa hyvän tunnelman salaisuutta on ehkä vähän yllättäenkin yksikön vahtimestari, Kari Hilpinen.

– Hänestä tulee paljon palautetta ja tulee siitä, että kun tänne tulee, niin ilmapiiri on hyvä. Sillä on tosi iso merkitys, miten asiakkaat otetaan vastaan. Toi meidän Kari on ihan huippu.

Toimittaja voi olla vain samaa mieltä. Haastattelun jälkeen Kari kävelee käytävällä ja vaihdamme vielä muutaman sanan.

– Tämä on merkillinen käytävä, hän toteaa. – Uusi äiti tulee tuolta jälkitarkastukseen ja kaikesta näkee, että hän on vähän epävarma ja jännittynyt. Tuntia myöhemmin ulos vastaanottohuoneen ovesta tulee tyytyväinen hahmo, jonka ryhti on suora ja ilme keventynyt, että sehän meni hyvin ja olikin ihan mukavaa.

Täällä ilmassa on tosiaan jotain taikaa.