Ylen artikkelissa ”Pakko imettää “(11.9.24) ja Karjalaisen kolumnissa “Vauvan nälkiinnyttäminen ei ole vauvamyönteisyyttä” (14.9.2024) käsiteltiin imetysohjausta ja vauvamyönteisyysohjelmaa.
Suomen Kätilöliitto pitää vastakkainasettelun sijaan tärkeänä pohtia, miten palvelujärjestelmä ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tukea vastasyntyneen vanhempia, imetystä ja varhaisravitsemusta.
Lapsivuodeosastoilla työskentelee laaja joukko terveydenhuollon ammattilaisia: kätilöitä, lastenlääkäreitä, lasten- ja lähihoitajia, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia. Työnantajien tehtävänä on varmistaa työntekijöiden osaaminen, jotta heillä on riittävät ja ajantasaiset tiedot, taidot ja osaaminen imetysohjaukseen ja vastasyntyneen ravinnonsaannin arviointiin. Hyvinvointialueiden on koulutusmäärärahojen lisäksi huolehdittava koulutuksen aikaisista sijaisjärjestelyistä. Kätilökoulutukseen sisältyy imetysohjaajakoulutus. Sen lisäksi kätilöiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tulee pyrkiä jatkuvasti täydentämään osaamistaan. Tiedetäänhän ammattilaisten tietojen, taitojen ja asenteiden, kuten myös vastasyntyneen vanhempien ja heidän läheisten sekä koko yhteiskunnan asenteiden vaikuttavan imetykseen, sen aloittamiseen ja jatkumiseen.
Hoitojakso lapsivuodeosastolla on noin 1–3 vuorokautta. Kokeeko perhe sen pääteeksi pärjäävänsä vastasyntyneen kanssa, tunnistavansa vauvan viestit ja osaavansa vastata niihin? Onko tarpeen tullen resursseja tehostaa tukea ja ohjausta? Valitettavasti hoidon jatkuvuus ei toteudu kaikissa neuvoloissa, synnytyssairaaloissa ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Ammattilaisten osaamista ja yhteistyötä parantamalla, hoidon jatkuvuutta ja imetystä ja varhaisravitsemusta turvaavien palveluiden, kuten imetyspoliklinikoita kehittämällä, tuetaan perheitä. Varmistamalla resurssit, jotta ammattilainen voi tehdä työnsä ammattitaidolla, kuunnella ja keskustella, parannetaan edellytyksiä luottamuksellisen hoitosuhteen syntymiselle ja imetykseen ja varhaisravitsemukseen liittyvien yksilöllisten toiveiden toteutumiselle.
Terveydenhuollon ammattilaisten työtä ohjaavat hyvinvointialueiden hoito-ohjeet ja kansalliset suositukset. WHO:n vauvamyönteisyysohjelma ja suomalainen vauva- ja perhemyönteisyysohjelma perustuvat tutkittuun tietoon imetyksen terveyshyödyistä. Ohjelman tai kenenkään terveydenhuollon ammattilaisen tarkoituksena ei ole pakottaa imettämään, vaan tukea vanhempia vauvan viestien tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa sekä toteuttaa imetystä ja varhaisravitsemusta turvallisesti kunkin perheen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.