Suomen Kätilöliiton kansainvälisen kätilönpäivän kannanotto 5.5.2025
Kätilöiden syrjäyttäminen on loputtava
Kätilöiden ammattialaa on raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen perheen hoito, seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen sekä naistentautien kätilötyö. Kätilön ammattitoiminnan harjoittaminen määritellään EU:n ammattipätevyysdirektiivissä (2005/36/EY) ja Kansainvälisen kätilöliiton (ICM, 2024) kätilön ammattialan määritelmässä. Kätilökoulutus antaa valmiudet työskennellä julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa, kolmannella sektorilla ja yksityisenä ammatinharjoittajana.
Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen synnytyssairaalaverkostoa on harvennettu merkittävästi. Viime vuonna kaksi synnytysyksikköä lakkautettiin. Perheiden valinnan mahdollisuuksien lisäksi kätilöiden työllistymismahdollisuudet kaventuivat entisestään. Myös alaa opiskelevien on yhä vaikeampi suorittaa käytännönharjoitteluita harjoittelupaikkojen vähenemisen vuoksi, mikä voi viivästyttää valmistumista.
Samoin useiden vuosikymmenten ajan kätilöiden työllistymistä neuvoloihin on hankaloittanut merkittävästi yhdistettyjen äitiys- ja lastenneuvoloiden perustaminen. Yhdistetyissä äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelyyn vaaditaan kätilöitä terveydenhoitajatutkinto, mikä tarkoittaa, että kätilöillä on kolme saman tasoista amk-koulutusta (sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja). Kätilökoulutus antaa vaaditut valmiudet äitiys-, perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvoloissa työskentelyyn. Kätilöillä on laaja-alainen ja syvällisen osaaminen säännöllisen raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan hoitoon sekä epäsäännöllisen raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan hoitoon yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Nämä ovat linjassaan kätilökoulutusta säätelevän ammattipätevyysdirektiivin ja ICM:n (2024) kätilötyön perustietojen ja -taitojen määritelmän kanssa. Maailman terveysjärjestö (WHO, 2024) suosittaa kätilötyön hoitomalleihin siirtymistä, joissa kätilöt toimivat naisten ja vastasyntyneiden pääasiallisena terveydenhuollon ammattilaisena raskautta edeltävästä ajasta alkaen ja jatkuen raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen ajan, tarvittaessa yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.
Myös erikoissairaanhoidossa on yhä vaikeampi saada hoitoa kätilöltä. Etenkin naistentautien yksiköihin palkataan kätilöiden sijasta muita ammattiryhmiä. Kätilöiden korvaamisen ja syrjäyttämisen käytäntö on yleistä myös synnyttäneiden yksiköissä eri puolella Suomea. Vuoden vaihteessa Yle ja Helsingin Sanomat uutisoivat synnyttäjien kokemasta puutteellisesta hoidosta Hus Naistenklinikan synnyttäneiden yksikössä. Vähäinen kätilöiden määrä ja kätilöiden korvaaminen muilla ammattiryhmillä ei lisää hoidon laatua tai sen turvallisuutta. Se ei edistä alalle juuri tulleiden kätilöiden osaamisen karttumista ja sitoutumista. Se ei myöskään tue uusien työntekijöiden perehtymistä eikä kätilöopiskelijoiden laadukkaan ohjauksen toteutumista.
Suomen Kätilöliitto vaatii kätilöiden syrjäyttämisen lopettamista. Hyvinvointialueiden päättäjät ja työnantajat: lopettakaa koulutettujen ja ammattitaitoisten kätilöiden syrjäyttäminen ja korvaaminen muilla ammattiryhmillä. Lopettakaa työolojen kurjistaminen. Suomen hallitus: turvatkaa hyvinvointialueiden sote-rahoitus. Panostakaa kätilöihin ja kätilötyöhön, joilla tuotetaan vaikuttavaa hoitoa ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Virkamiehet ja ministeriöiden asettamat työryhmät: tunnistakaa kätilöiden laaja-alainen osaaminen ja tukekaa sitä.
Suomen Kätilöliitto korostaa, että kätilöiden paikka on äitiys-, perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvoloissa, raskauden seuranta-, synnytys-, synnyttäneiden ja vastasyntyneiden sekä naistentautien yksiköissä. Kätilöiden hoitoon tulee päästä yhdenvertaisesti. Kansainvälisen kätilöliiton tämän vuoden kansainvälisen kätilönpäivän teema: ”Midwives: Critical in Every Crises” muistuttaa aiheellisesti, että kätilöt ovat olennainen osa terveydenhuoltoa, myös poikkeusolojen aikana, ja merkittäviä huoltovarmuuden kannalta. Suomen Kätilöliitto painottaa, että kätilöt tarvitsevat hyvät toimintaedellytykset ammattinsa harjoittamiseen ja käyttääkseen ammattitaitoaan täysimääräisesti kaikilla kätilötyön alueilla. Kätilöiden ammattitaidon paras mahdollinen hyödyntäminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin (UNFPA, UNICEF, WHO, ICM, Jhpiego 2025).
Lisätiedot:
Päivi Oinonen, puheenjohtaja, Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry
[email protected], +358 45 664 0000 www.suomenkatiloliitto.fi
Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry on kätilöiden ja kätilöksi opiskelevien ammatillinen järjestö, joka on perustettu vuonna 1919. Kätilöliitto edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, kehittää kätilötyötä sekä lisää kätilöiden ammattitietoa ja -taitoa. Kansainvälistä kätilönpäivää vietetään 5. toukokuuta.
Finlands Barnmorskeförbunds ställningstag på internationella barnmorskedagen 5.5.2025
Exkludering av barnmorskor måste upphöra
Barnmorskans yrkesroll infattar vården av gravida, föderskor och familjer som har fött barn, främjande av sexuell och reproduktiv hälsa samt barnmorskearbete inom gynekologi. Barnmorskans yrkesverksamhet definieras av EU:s yrkeskvalifikationsdirektiv (2005/36/EG) och Internationella barnmorskeförbundets (ICM, 2024) definition av barnmorskeyrket. Barnmorskeutbildningen ger färdigheter för att arbeta inom den offentliga och privata hälso- och sjukvården, den tredje sektorn och som enskild yrkesutövare.
Under de senaste årtiondena har nätverket av förlossningssjukhus i Finland minskat avsevärt. Förra året lades två förlossningsenheter ned. Förutom familjernas valmöjligheter, minskar även barnmorskornas sysselsättningsmöjligheter ytterligare. Det blir också allt svårare för studenter att genomföra till utbildningen tillhörande praktik på grund av att antalet praktikplatser har minskat, vilket kan fördröja utexamineringen.
På samma sätt har inrättandet av kombinerade mödra- och barnrådgivningar under flera decennier gjort det mycket svårare för barnmorskor att hitta arbete på rådgivningar. För att arbeta på kombinerade mödra- och barnrådgivningar krävs att barnmorskorna har en hälsovårdarexamen, vilket innebär att barnmorskorna har tre yrkeshögskoleexamina på samma nivå (sjukskötare, barnmorska, hälsovårdare). Barnmorskeutbildningen ger färdigheter för att arbeta inom mödravårds-, familjeplanerings- och preventivmedelsrådgivningar. Barnmorskor har en bred och djup kunskap om regelbunden graviditet och postnatalperiod, samt oregelbunden graviditet och postnatalperiod i samarbete med andra yrkesgrupper inom vård. Vilket är i linje med yrkeskvalifikationsdirektivet som reglerar barnmorskeutbildningen och ICM:s (2024) definition av grundläggande kunskaper och färdigheter för barnmorskeyrket. Världshälsoorganisationen (WHO, 2024) rekommenderar en övergång till barnmorskemodeller där barnmorskor fungerar som den primära vårdaren för kvinnor och nyfödda från tiden före graviditeten genom graviditet, förlossning och postnatala vården, vid behov i samarbete med andra yrkesgrupper.
Det blir också allt svårare att få vård av barnmorskor inom den specialiserade sjukvården. Särskilt på gynekologiska avdelningar rekryteras andra yrkesgrupper i stället för barnmorskor. Att barnmorskor byts ut och exkluderas är också vanligt på förlossningsenheter runt om i Finland. Vid årsskiftet rapporterade Yle och Helsingin Sanomat om den bristfälliga vård som föderskor upplevde på HUS Kvinnoklinikens BB-avdelningar. Då det finns för få barnmorskor och andra yrkesgrupper ersätter dem, förbättrar det inte vårdens kvalitet eller säkerhet. Den nuvarande situationen bidrar inte till att bygga upp nya barnmorskors kompetens och engagemang samt stöder inte introduktionen av nyanställda eller en kvalitativ handledning för barnmorskestudenter.
Finlands Barnmorskeförbund kräver ett slut på exkluderingen av barnmorskor. Beslutsfattare och arbetsgivare i välfärdsområdena: stoppa marginaliseringen av utbildade, kompetenta barnmorskor och ersätta dem med andra yrkesgrupper. Sluta försämra arbetsförhållandena. Finlands regering: trygga finansieringen av social- och hälsovården i välfärdsområdena. Satsa på barnmorskor och barnmorskeyrket, detta ger effektiv vård och långsiktigt välbefinnande. Tjänstemän och arbetsgrupper på ministerierna: erkänn och stöd barnmorskornas omfattande kompetens.
Barnmorskeförbundet betonar att barnmorskorna har sin plats på mödra-, familjeplanerings- och preventivrådgivningarna, på förlossnings-, barnsängs-, neonatal- och på gynekologiska enheter. Rätten till vård av en barnmorska ska möjliggöras och ske på lika villkor. Temat för årets internationella barnmorskedag, ”Midwives: Critical in Every Crises” är en läglig påminnelse om att barnmorskor är en viktig del av hälso- och sjukvården, även i nödsituationer, och är avgörande för försörjningstryggheten. Finlands barnmorskeförbund betonar att barnmorskor behöver goda verksamhetsförutsättningar för att utöva sitt yrke och för att kunna utnyttja sina färdigheter fullt ut inom alla områden av barnmorskearbetet. Att utnyttja barnmorskornas kompetens på bästa sätt lönar sig och återbetalas många gånger om.
Tilläggsinformation:
Päivi Oinonen, ordförande, Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry [email protected], +358 45 664 0000 www.suomenkatiloliitto.fi
Suomen Kätilöliitto – Finlands barnmorskeförbund ry är barnmorskornas och barnmorskestuderandes intresseförening, grundat 1919. Barnmorskeförbundet främjar sexuell och reproduktiv hälsa, utvecklar barnmorskearbetet och ökar barnmorskornas yrkeskunskap och kompetens. Den internationella barnmorskedagen firas den 5 maj.
