Kätilöliiton vuoden toinen koulutus oli Ultraääni ja raskaus, joka järjestettiin 4.–5. toukouuta Helsingissä. Koulutuspäivien teema oli Raskauden äärellä – Näyttöön perustuvaa hoitoa ja kohtaamisen taitoa.
Ensimmäisen aamun ensimmäisen luento käsitteli sikiöseulontoja. Kätilö ja kliininen ultraäänihoitaja Tuire Ulmanen kertoi ensitiedon antamisesta poikkeavissa tilanteissa. Aina asiakkaat eivät kuitenkaan koe sikiöseulontoja riittäviksi, ja seuraavaksi kätilö ja sonograaferi Tuyen Ramstedt luennoikin vapaaehtoisten ultraäänitutkimusten merkityksestä. Ylimääräisiin ultraäänitutkimuksiin hakeutumisen yleisinä syinä on esimerkiksi se, että seulontaultraääni on koettu liian kliiniseksi. Molemmilla luennoilla korostui asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutuksen tärkeys, oli kyse sitten seulontaultraäänestä tai ylimääräisestä käynnistä. Aamupäivän päätteeksi kätilö ja kliininen ultraäänihoitaja Raakel Viheroksa puhui alkuraskauden ultraäänitutkimuksista ja niissä huomioitavista asioista.
Lounaan jälkeen vuorossa oli lastenkardiologi Mari Ylisen luento sikiön sydämen ultraäänitutkimuksista. Varsinaisen luento-osuuden jälkeen käsiteltiin vielä sydänvikoja ja sikiödiagnostiikkaa useiden potilasesimerkkien kautta. Kahvitauon jälkeen meille luennoi etäyhteydellä lääketieteen etiikan dosentti, lastentautien erikoislääkäri Pekka Louhiala sikiödiagnostiikan eettisistä kysymyksistä. Päivän päätteeksi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Henrika Pulliainen esitteli väitöskirjatutkimustaan, jossa selvitettiin, onko vuorovaikutteisella ultraäänellä raskaudenaikaisten masennusoireiden lievityksessä.
Toisena koulutuspäivänä vietettiin kansainvälistä kätilönpäivää. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991, ja jo seuraavana vuonna päiväksi vakiintui 5. toukokuuta. Kansainvälisen kätilöliiton ICM:n teema tämän vuoden kätilönpäivälle on One Million More Midwives, sillä kätilöitä on globaalisti liian vähän.
Kätilönpäivän toivotusten jälkeen puheenjohtaja Päivi Oinonen luki kätilönpäivän kannanoton Kätilöt ovat raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä perheitä varten ja julkisti vuoden kätilön. Vuoden kätilöksi valittiin kätilö, terveystieteiden tohtori Laura Sandström, joka on tehnyt merkittävää työtä tutkimustiedon välittämisessä ja yhteiskunnallisen keskustelun herättämisessä.
Ensimmäisellä luennolla perinatologi Vedran Stefanovic käsitteli monikkoraskauksien osakeskeytyksiä. Erittäin mielenkiintoisella luennolla esimerkiksi tarkasteltiin tilastoja ja pohdittiin eettisiä kysymyksiä. Muita aamupäivän luennoijia olivat kätilö ja ylihoitaja Leena Varakas aiheenaan raskausajan lihavuus, sen puheeksi ottaminen ja stigman vähentäminen, sekä perinatologi Katja Murtoniemi aiheenaan perinataalimielenterveys.
Koulutuksen puheenjohtajien luotsaamassa interaktiivisessa keskusteluosiossa käsiteltiin äitiyskentän käytänteitä Suomessa. Pienryhmissä jaettiin kokemuksia yhteistyöstä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä yksityispalveluiden roolista. Iltapäivällä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minttu Venetkosken luennoi pre-eklampsiasta ja sen monitekijäisyydestä.
Koulutuspäivien viimeisenä luennoitsijana kuultiin THL:n erityisasiantuntijaa kätilö Mimmi Koukkulaa naisen sukuelinten silpomisesta ja sen puheeksi ottamisesta raskausaikana. Silpomisen ehkäisyn tärkein keino on puheeksi ottaminen, ja tähän saatiin luennolla konkreettisia ohjeita ja apuvälineitä. Lisäksi asiaa käsiteltiin parikeskusteluissa asiakasesimerkkien avulla.
Ultraääni ja raskaus -koulutus kokosi yhteen äitiyshuollon ammattilaista erilaisista työympäristöistä eri puolilta Suomea. Vaikka toimintatavat eri alueilla tai työympäristöissä poiketa toisistaan, on kaikkien yhteisenä päämääränä raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen terveyden edistäminen parhaalla mahdollisella tavalla.