Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä:
TIEDOTE 21.1.2022
Julkaisuvapaa HETI
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä vetoaa tuleviin hyvinvointialueiden päättäjiin, jotta odottaville ja vauvaperheille turvataan pääsy laadukkaiden mielenterveyspalvelujen pariin kaikkialla Suomessa. Uusia hoitopolkuja on luotava ja vanhoja tehostettava niin, että taataan kokonaisvaltainen perheen psyykkisen hyvinvoinnin ja perhesuhteiden tukeminen odotusaikana ja vauvan syntymän jälkeen.
Koska suomalainen neuvolajärjestelmä tavoittaa lähes kaikki vauvaa odottavista ja pikkulapsiperheistä, antaisi se erinomaisen mahdollisuuden vanhempien mielenterveysongelmien tunnistamiselle ja hoitoon ohjaamiselle sekä vanhempien ja vauvan vuorovaikutuksen tukemiselle. Mielenterveyspalveluiden tarjonnassa ja hoitopolkujen jatkuvuudessa raskauden ja synnytyksen yli vauva-aikaan sekä eri palvelusektoreiden välillä on kuitenkin runsaasti puutteita.
– Työntekijät tekevät kyllä parhaansa, mutta neuvoloissa ei ole riittävästi keinoja mielenterveysongelmien hoitoon eikä valtakunnallisia mielenterveysongelmien hoitopolkuja neuvolan, synnytysvastuualueen ja erikoissairaanhoidon välille ole kehitetty. Odottajan puolison ja parisuhteen hyvinvointi sekä seksuaaliterveys jäävät myös liian pienelle huomiolle. Neuvolapalveluita on resursoitava aiempaa paremmin uusissa alueellisissa perhekeskuksissa, jotta perheiden mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito voidaan järjestää nykyistä kattavammin, sanoo ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Sofia Virta.
Mielenterveyden ongelmiin tulisi pystyä puuttua mahdollisimman ajoissa – tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi hoitamatta jäävä äidin masennus voi heikentää koko perheen hyvinvointia pitkällä aikavälillä: muun muassa riskit synnytyskomplikaatioille, äidin ja vauvan vuorovaikutusongelmille ja imetyksen epäonnistumiselle ovat suurentuneet. Odotus- ja vauva-ajan mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä, vaihtelevat alueellisesti ja ovat pirstoutuneet monelle taholle, jolloin hoitopolut katkeavat helposti.
Panostaminen perinataaliajan mielenterveyden ja vanhempien ja lapsen vuorovaikutuksen tukemiseen sekä parisuhteen ja synnyttäjän fyysisen terveyden seurantaan ja tukeen vaatii aiempaa suurempaa resursointia neuvola- ja mielenterveyspalveluihin. Panostamalla näihin teemoihin ennaltaehkäistään ylisukupolvisia heikompiosaisuuden kierteitä, vanhempien ja lasten mielenterveys- ja vuorovaikutusongelmia sekä synnyttäneiden seksuaaliterveyden ongelmia tuottaen samalla merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Uusilla hyvinvointialueilla on juuri nyt erinomainen mahdollisuus kehittää palveluita kohti kokonaisvaltaista, läpi raskauden, synnytyksen ja pikkulapsiajan saumattomasti jatkuvaa perheiden tukea väestön paremman mielenterveyden ja hyvinvoinnin tuottamiseksi.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Sofia Virta
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän puheenjohtaja
Kansanedustaja
0505140186
Venla Berg
Väestöliitto ry
Johtava tutkija
0503696429
Ryhmän asiantuntijatahoja ovat Imetyksen tuki ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun keskusliitto, Suomen Kätilöliitto ry, Väestöliitto/Väestöntutkimuslaitos, Folkhälsan, Vauvamyönteisyyskouluttajat ry, Terveydenhoitajaliitto ry, Psykologiliitto/Varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden työryhmä, Fenix Helsinki ry, Äimä ry, Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry ja Suomen perinataalimielenterveys ry. Lisäksi ryhmään kuuluvat kansanedustajat Sofia Virta, Hilkka Kemppi, Jaana Pelkonen, Päivi Räsänen, Sofia Vikman, Hanna Sarkkinen, Mirka Soinikoski, Saara Hyrkkö, Mikko Lundén, Mari-Leena Talvitie, Heikki Autto ja Juho Eerola sekä eduskunnan henkilöstöä.
