Imetys – Ympäristöteko, mitä ei heti tule ajatelleeksi

Imetysviikon tämän vuoden teemana on “Prioritise breastfeeding: create sustainable support systems”.

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja ympäristöystävällisistä valinnoista, ensimmäisenä helposti tulee mieleen kierrätys, kasvisruoka, julkinen liikenne tai muovipussien välttäminen. Harvemmin imetys, vaikka se on yksi konkreettisimmista ja tehokkaimmista arjen ympäristöteoista.

Imetys on täysin luonnollinen tapa ruokkia lasta, eikä se vaadi ulkopuolista energiaa, tuotantolaitoksia tai teollisia prosesseja. Rintamaito syntyy äidin kehossa – aina kun sitä tarvitaan, oikeassa lämpötilassa, ilman pakkausmateriaaleja tai kuljetuksia.

Toisin kuin rintamaito, äidinmaidonkorvikkeet kuormittavat ympäristöä. Korvikkeen valmistus vaatii eläintuotantoa (usein lehmänmaidosta), veden ja energian kulutusta, prosessointia, pakkaamista, kuljettamista ja säilyttämistä. Kaikki nämä vaiheet lisäävät hiilijalanjälkeä ja luonnonvarojen käyttöä.

Vähemmän jätettä, vähemmän saastetta

Imetyksessä ei synny jätettä: ei kertakäyttöpulloja, muovipakkauksia, etikettejä tai metallikorkkeja. Ei tarvitse miettiä, mihin jäte lajitellaan tai kuinka montako pulloa menee viikossa roskiin.

Lisäksi imetys ei edellytä veden keittämistä, pullojen sterilointia tai sähkön käyttöä lämmittämiseen. Kaikki nämä vaiheet lisäävät ympäristökuormitusta silloin, kun imetys ei ole vaihtoehto tai sitä ei valita ensisijaiseksi

Kestävä valinta, joka kannattaa monella tasolla

Imetys on ympäristöteko, mutta samalla myös terveysteko: se tukee vauvan immuunijärjestelmää ja äidin hyvinvointia, vähentää sairastavuutta ja pitkällä aikavälillä myös terveydenhuollon kuormaa. Eli kyse ei ole vain luonnon suojelemisesta, vaan myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Entä jos imetys ei onnistu?

On tärkeää huomata, että kaikkien imetystaival ei ole helppo tai edes mahdollinen. Tällöin vanhempien valintoja ei tulisi syyllistää. Ympäristöystävällisyys ei ole kilpailu, vaan kyse on kokonaisuudesta, jossa jokainen tekee parhaansa omien resurssiensa ja tilanteensa puitteissa. On kuitenkin hyvä tiedostaa imetyksen positiiviset ympäristövaikutukset silloin, kun imetys on mahdollista.

Yhteenvetona:

Imetys on yksi niistä arjen valinnoista, joka voi jäädä huomaamatta ympäristön kannalta, mutta jonka vaikutukset ovat yllättävän suuret. Se on hiljainen, lempeä ja luonnollinen tapa tehdä hyvää sekä lapselle että koko planeetalle.

Henna Piironen

kätilö

Kätilöliiton hallituksen varajäsen, vastuualueena imetys

Kansallista imetysviikkoa vietetään 29.9.–5.10.2025

 

 

Kuva: Riikka Helakisa

Jaa tämä postaus

Picture of Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto

Suomen Kätilöliitto ry
Tietoja Evästeitä

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet tulisi pitää sallittuna, jotta voimme tallentaa evästeasetuksesi muistiin. Voit kuitenkin halutessasi estää välttämättömät evästeet selaimesi asetuksista.

Tietosuojaseloste

Tutustu Tietosuojaselosteeseen