Kätilöillä on kautta historian ollut merkittävä rooli yhteiskunnissa. Kätilöt edistävät seksuaali- ja lisääntymisterveyttä niin lähellä kuin kaukana, olipa kyseessä sitten suomalainen tai ugandalainen kätilö. Kätilötyön kehittäminen ja tasa-arvoistaminen kaikkialla maailmassa on ehdottoman tärkeää. Me viimeisen vuoden kätilöopiskelijat saimme olla osaltamme edistämässä kätilötyötä tekemällä opinnäytetyömme yleisimpien synnytyskomplikaatioiden hoidosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Olimme lisäksi kolme kuukautta vaihdossa upeassa Ugandassa, jonne veimme työmme tuotoksen paikallisiin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, joissa se tukee paikallisten kätilöiden jokapäiväistä työtä.
Ugandassa pääsimme kehittämään omaa ammattitaitoamme aivan uudella tavalla ja oppimaan uusia toimintatapoja ammattitaitoisilta kätilöiltä. Osaamisen jakaminen molempiin suuntiin on merkittävää, sillä erilaiset toimintaympäristöt opettavat hyvin erilaisia taitoja. Ugandalaisilla kätilöillä on vahva teoriapohja, rautaiset kädentaidot sekä uskomaton kyky soveltaa resurssien puutteessa. Koimme, että me saimme puolestamme tuoda erityisesti kohtaamisen kulttuuria sinne, missä valtava työmäärä vie sekä tilan että motivaation aidolle kohtaamiselle ja pysähtymiselle, vaikka se on usein se, mitä synnyttäjät todellisuudessa kaipaavat. Opinnäytetyömme lopussa toteamme, että tulevaisuudessa synnytyskomplikaatioitakin tulisi käsitellä henkisen tuen näkökulmasta erityisesti kehittyvissä maissa. Äidit, jotka kohtaavat henkeä uhkaavia komplikaatioita synnytyksen aikana tai jopa menettävät lapsensa synnytyksen komplikaatioihin, kaipaavat tukea, jota juuri kätilöillä on mahdollisuus ammattitaidollaan ja läsnäolollaan tarjota.
Vaikka meillä Suomessa ei enää kohdata synnytyskomplikaatioita samalla laajuudella ja yleisyydellä kuin muualla maailmassa, meillä kätilöillä on silti äärimmäisen merkittävä rooli synnyttäjien ja perheiden rinnalla heidän astuessaan uuteen elämänvaiheeseen – olipa synnytys sitten komplisoitunut tai ei. Paljon puhutaan myös hyvästä synnytyskokemuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä tutkimuksista kätilön läsnäolon ja kohtaamisen merkityksestä synnytyksen kulkuun. Usein kohdatuksi tuleminen onkin tärkein yksittäinen tekijä, joka määrittelee synnytyskokemusta. Tätä saimme olla todistamassa Ugandassa monta kertaa, ja usein tuntuikin, että kivunlievitysten ja muiden keinojen puuttuessa kohtaaminen ja läsnäolo olivat ainoat apukeinot tilanteen helpottamiseksi.
Vaikka Ugandassa emme aina löytäneetkään yhteistä kieltä synnyttäjän kanssa, me pystyimme omalla olemuksellamme ja kohtaamisellamme osoittamaan, että välitämme ja haluamme pitää huolta. Yksi monista palkitsevista hetkistä oli esimerkiksi se, kun hoidimme vain 16-vuotiasta ensisynnyttäjää. Hän oli hyvin peloissaan kaikesta mitä tapahtui, ja me hoidimme synnytystä vieläpä ilman yhteistä kieltä. Olimme kuitenkin onnistuneet kohtaamaan ja osoittamaan välittämisemme tälle nuorelle tytölle, ja niinpä kivun ja epätoivon hetkissä hän katsoi syvälle silmiimme luottamuksella ja puristi kättämme – tiesimme, että yhdessä me selviämme, eikä hän jää yksin. Pian saatoimme maailmaan suloisen pienen tytön.
On ollut etuoikeus jo opintojen aikana olla osana niin monen perheen merkittävimpiä hetkiä niin meillä kuin maailmalla. Valmistuvina kätilönalkuina me toivomme, että voimme yhä pitää Suomessa kiinni aidon kohtaamisen ja välittämisen kulttuurista, vaikka terveydenhuoltomme kuinka muuttuisi ja myllertäisi ajan saatossa. Kätilöt ovat korvaamattomalla paikalla missä päin maailmaa olemmekaan!