Lähteet
Sanna Koponen, Maija-Riitta Jouhki & Sari Räisänen: Kokemuksia kätilötyön kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinnosta
Chalmers, B., Mangiaterra, V., & Porter, R. (2001). WHO Principles of Perinatal Care: The Essential Antenatal, Perinatal, and Postpartum Care Course. Birth, 28(3), 202–207. https://doi.org/10.1046/j.1523-536x.2001.00202.x
Haapio, S., Kaunonen, M., Arffman, M., & Åstedt-Kurki, P. (2017). Effects of extended childbirth education by midwives on the childbirth fear of first-time mothers: An RCT. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 31(2), 293–301. https://doi.org/10.1111/scs.12346
International Confederation of Midwives. (2014). Philosophy and Model of Midwifery Care.
Jouhki, M.-R. (2012). Choosing homebirth – The women’s perspective. Women and Birth, 25(4), e56–e61. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2011.10.002
Kemp, J., Maclean, G. D., & Moyo, N. T. (2021). Global Midwifery: Principles, Policy and Practice. Springer Nature.
Langhoff-Roos, J., Krebs, L., Klungsøyr, K., Bjarnadottir, R. I., Källén, K., Tapper, A.-M., Jakobsson, M., Børdahl, P. E., Lindqvist, P. G., Gottvall, K., Colmorn, L. B., & Gissler, M. (2014). The Nordic medical birth registers—A potential goldmine for clinical research. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica, 93(2), 132–137. https://doi.org/10.1111/aogs.12302
Nagle, C., McDonald, S., Morrow, J., Kruger, G., Cramer, R., Couch, S., Hartney, N., Bryce, J., Birks, M., & Heartfield, M. (2019). Informing the development midwifery standards for practice: A literature review for policy development. Midwifery, 76, 8–20. https://doi.org/10.1016/j.midw.2019.05.007
Nijagal, M. A., Wissig, S., Stowell, C., Olson, E., Amer-Wahlin, I., Bonsel, G., Brooks, A., Coleman, M., Devi Karalasingam, S., Duffy, J. M. N., Flanagan, T., Gebhardt, S., Greene, M. E., Groenendaal, F., R Jeganathan, J. R., Kowaliw, T., Lamain-de-Ruiter, M., Main, E., Owens, M., … Franx, A. (2018). Standardized outcome measures for pregnancy and childbirth, an ICHOM proposal. BMC Health Services Research, 18(1), 953. https://doi.org/10.1186/s12913-018-3732-3
Raussi-Lehto Eija & Klemetti Reija. (2013). Edistä, ehkäise, vaikuta—Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-174-7
Renfrew, M. J., McFadden, A., Bastos, M. H., Campbell, J., Channon, A. A., Cheung, N. F., Silva, D. R. A. D., Downe, S., Kennedy, H. P., Malata, A., McCormick, F., Wick, L., & Declercq, E. (2014). Midwifery and quality care: Findings from a new evidence-informed framework for maternal and newborn care. The Lancet, 384(9948), 1129–1145. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(14)60789-3
Roustaei, Z., Räisänen, S., Gissler, M., & Heinonen, S. (2019). Fertility rates and the postponement of first births: A descriptive study with Finnish population data. BMJ Open, 9(1), e026336. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2018-026336
Sassine, H., Burns, E., Ormsby, S., & Dahlen, H. G. (2021). Why do women choose homebirth in Australia? A national survey. Women and Birth, 34(4), 396–404. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2020.06.005
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2010). Hoitopaikan valinta. https://stm.fi/hoitopaikan-valinta
Taheri, M., Takian, A., Taghizadeh, Z., Jafari, N., & Sarafraz, N. (2018). Creating a positive perception of childbirth experience: Systematic review and meta-analysis of prenatal and intrapartum interventions. Reproductive Health, 15(1), 73. https://doi.org/10.1186/s12978-018-0511-x
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2022). Perinataalitilasto: Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2021. https://www.julkari.fi/handle/10024/145615
The Euro-Peristat network. (2022). The European Perinatal Health Report, 2015-2019. https://www.europeristat.com/index.php/reports/ephr-2019.html
Tilastokeskus. (2022). Syntyvyys. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html
Valtioneuvosto. (2021). Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Toimeenpanosuunnitelma (s. 59). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163021?show=full
Vinaver, N. (2021). Five Essential Guiding Lights for Birth: Illuminating the Future of Midwifery. Midwifery today (Eugene, Or.), 140, 18–26.
World Health Organization. (2019). Targets of Sustainable Development Goal 3. https://www.who.int/europe/about-us/our-work/sustainable-development-goals/targets-of-sustainable-development-goal-3
Sanna Lönnfors: Nuorten seksitautitartunnat hurjassa kasvussa
https://www.ecdc.europa.eu/en/news-events/sti-cases-rise-across-europe
https://hivpoint.fi/yleinen/selvitys-seksitautitesteihin-paasy-ei-toteudu-suositusten-mukaisesti-terveysasemilla/
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/klamydia
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/tippuri
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/tartuntatautirekisteri
https://www.kaypahoito.fi/hoi50087
Raakel Viheroksa: Tuleivaisuuden toivot – Raskaus ja väkivalta
Finestone H, Stenn P, Davies F, Stalker C, Fry R & Koumanis J. 2000. Chronic pain and health care utilization in women with a history of childhood sexual abuse. Child Abuse & Neglect 24(4) 547-556.
Finnbogadittir H, Dykes A-K & Wann-Hansson C. 2014. Prevalence of domestic violence during pregnancy and related risk factors: a cross-sectional study in southern Sweden. Woman`s Health 14(63)
Gilligan C, Sanson-Fisher R, Eades S, DÈste C, Kay-Lambkin F & Scheman S. 2009. Indentifying pregnant women at risk of poor birth outcomes. Journal of Obstetrics and Gynaecology 29(3),181-187.
Husso, M. 2003. Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila. Vastapaino; Jyväskylä.
Jahanfar S, Howard L & Medley N. 2014. Interventions for preventing or reducing domestic violence against pregnant women (review). The Cochrane Collaboration 2014(11). John Wiley and sons, Ltd.
Leone JM, Lane SD, Koumans EH, DeMott K, Wojtowycz MA, Jensen J & Aubry RH. 2010. Effects of intimate partner violence on pregnancy trauma and placental abruption. Journal of Women`s Health 19(8), 1501-1509.
Malik SN, Sadaf M, Kazmi F & Tufail S. 2011. Screening of domestic violence during pregnancy. Journal of Rawalpindi Medical College 16(1), 75-76.
Martin-de-las-Heras S, Velasco C, Luna-del-Castillo JdD & Khan KS. 2019. Maternal outcomes associated to psychological and physical intimate partner violence during pregnancy: A cohort study and multivariate analysis. PLoS ONE 14(6) e0218255.
Notko M, Holma J, Husso M, Virkki T, Laitila A, Merikanto J & Mäntysaari M. 2011. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen terveydenhuollossa. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 127(15), 1599-606.
O`Reilly R, Beale B & Gillies D. 2010. Screening and intervention for domestic violence during pregnancy care: A systematic review. Trauma Violence Abuse 11(4), 190–201.
Pikkarinen U & Halmesmäki E. 2003. Naisiin kohdistuva väkivalta. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 119(5), 389-394.
Raffo JE, Meghea CJ, Zhu Q & Roman LA. 2010. Psychological and phycial abuse among pregnant women in a medical-sponsored prenatal program. Public Health Nursing 27(5), 385-398.
Rechner S, Lent B & Morris P. 2000. Understanding the effect of domestic violence on pregnancy, labour and delivery. Canadian Family Physician. 46: 505-507.
THL n.d. Lähisuhdeväkivalta 2021 – THL
Viheroksa R. 2017. Läheisväkivaltaa kokeneet asiakkaat synnytysyksikössä. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos.
WHO. 2005. Parisuhdeväkivalta. Teoksessa Krug, E.G., Dalberg, L., Mercy, J., Zwi, A.B. & Lozano, R. (toim.) Väkivalta ja terveys maailmassa. WHO:n raportti. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä, 109-144.
