Riikka Käkelä-Rantalainen: Kun ilo vaihtuu huoleen
Ilona Autti-Rämö, Hanna Koskinen, Marjukka Mäkelä, Annukka Ritvanen, Pekka Taipale ja asiantuntijaryhmä: Raskauden ajan ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa. FinOHTAn raportti 27. Stakes/FinOHTA 2005. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76012/r027f.pdf
Aino-Kaisa Husu: Äidin verestä otettavan sikiötestin (nipt) vaikutus jatkotutkimuksiin osallistumiseen ja löydöksiin seulontapositiivisissa raskauksissa. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119564/HusuAino-Kaisa.pdf
Aino-Kaisa Husu, Hannele Laivuori, Ritva Karhu, Tanja Saarela ja Kati Tihtonen:
Äidin verestä otettavan sikiötestin (NIPT) vaikutus jatkotutkimuksiin osallistumiseen ja löydöksiin seulontapositiivisissa raskauksissa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2020;136(3):315-22. https://www.duodecimlehti.fi/duo15380
Kaijomaa & Äyräs: Sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018;134(4):375-82.
Lahti, Jokinen, Mäki & Aho. Miten ammattihenkilöstö voi tukea vanhempia sikiöperusteisissa raskaudenkeskeytyksissä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2019;135(23):2313-7. https://www.duodecimlehti.fi/duo15276
Leipälä, Jaana; Hänninen, Kaija; Saalasti-Koskinen, Ulla; Mäkelä, Marjukka: Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta: Opas äitiyshuollon työntekijöille. THL:n opas 2009:2. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085140
Nykänen, Nelimarkka, Turunen, Klemetti. THL. Vanhempien odotuksia ja kokemuksia sikiöseulonnoista Suomessa 2015. Tutkimuksen perusraportti. THL 2018. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136073/TY%C3%962018_6_Siki%C3%B6seulonnoista2015_WEB.pdf
Saari: Kuin salama kirkkaalta taivaalta: Kriisit ja niistä selviytyminen. Otava 2012.
Terveyskylä, Naistalo: Sikiöseulonnat Suomessa. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/ultra%C3%A4%C3%A4nitutkimukset-ja-siki%C3%B6seulonnat/siki%C3%B6seulonnat-suomessa
Anna Leppo: Synnytys pandemian aikaan
Kuurne K & Leppo A (tulossa) A Battle Over Birth – Contestations, Lived Experiences and the Restrictive Policy of Finnish Birth Care in the COVID-19 Pandemic. Teoksessa Matilda Hellman & Saara Salmivaara (toim.) Governing Human Lives and Health in Pandemic Times: Social Control Policies. London: Routledge.
Kuurne K , Rouhe H & Pietikäinen J (2020) Koronarajoitukset ahdistivat erityisesti ensisynnyttäjiä. Suomen lääkärilehti , Vuosikerta. 76, 1-2, 28-29
Motrico E, Mateusb V, Binac R ym. (2020) Good practices in perinatal mental health during the COVID-19 pandemic. A report from task-force RISEUP-PPD COVID-19. Clinica y Salud, 31, 3, 155–160
Marika Mettälä, Anna-Mari Äimälä, Elina Botha, Jouni Tuomi: Kätilökoulutuksella seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijaksi – PreconNet-hanke kehittää opetussuunnitelmia
International Confederation on Midwives. 2019. Essential Competencies for Midwifery Practice. 2019 Update
Karttunen, P. & Vallimies-Patomäki, M. 2015. Kätilökoulutukselle uusi suunta: Selvitys rakennevaihtoehdoista. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-359-0
Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. 2013. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020.
The Lancet 2014. Midwifery. An Executive Summary for The Lancet’s Series. https://www.thelancet.com/series/midwifery
Mettälä, M., Äimälä, A-M., Kondelin, H., Haapio, S. & Yli-Koivisto, L. 2019. Kätilö AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 114.
Pienimaa, A-K. 2014. KÄTILÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KUVAUS Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. https://metropolia.fi/katilotyo
Suomen Kätilöliitto n.d. https://suomenkatiloliitto.fi/suomen-katiloliitto/katilot-suomessa/
Direktiivi 2005/36/EY EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=FI
Direktiivi 2013/55/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI)-asetus) muuttamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti. 28.12.2013. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055&from=FI
Hildamaija Linder ja Maija-Riitta Jouhki: Vanhemmuuden uupumus –tunnistaminen, riskit ja ennaltaehkäisy
Aunola, K., Sorkkila, M. & Tolvanen, A. 2020. Validity of the Finnish version of the Parental Burnout Assessment (PBA). Scandinavian Journal of Psychology, 61 (5), 714-722.
Aunola, K. 2019. Asiantuntijalausunto lapsistrategiatyön tueksi. Jyväskylän yliopisto. Verkkodokumentti. <https://minedu.fi/documents/1410845/12479361/60+Kaisa+Aunola+Jyvaskylan+yliopisto.pdf> Luettu 26.4.2021
Duodecim 2020. Terveyskirjasto. Vanhemmuuteen kasvaminen. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/odk00025> Luettu 24.4.2021
Hermansson 2012. Isäksi ja äidiksi kasvetaan, ei synnytä! Duodecim terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/kot00201> Luettu 24.4.2021.
Hubert, S. & Aujoulat, I. 2018. Parental Burnout: When Exhausted Mothers Open Up. Frontiers in Psychology. 2018; 9:1021.
Jyväskylän yliopisto. 2021. Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimus (VoiKu). Verkkodokumentti. <https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/perhetutkimus/voiku-tutkimus> Luettu 24.4.2021
Jyväskylän yliopisto. 2020. Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle. Verkkodokumentti. <https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/12/yksilokeskeisyys-altistaa-lansimaiset-vanhemmat-uupumukselle> Luettu 24.4.2021.
Jyväskylän yliopisto. 2019. Korkeat vaatimukset uuvuttavat vanhemmat. Verkkodokumentti. <https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/10/korkeat-vaatimukset-uuvuttavat-vanhemmat> Luettu 27.4.2021
Jyväskylän yliopisto. 2018. Uuvuttavan vanhemmuuden tabuja rikkomassa. Verkkodokumentti. <https://jyunity.fi/tieteessa/uuvuttavan-vanhemmuuden-tabuja-rikkomassa/>. Luettu 27.4.2021
Mikolajczak, M. & Roskam, I. 2018. A Theoretical and Clinical Framework for Parental Burnout: The Balance Between Risks and Resources. Frontiers in Psychology 2018; 9: 886.
Mikolajczak, M., Raes, M., Avalosse, H. & Roskam, I. 2017. Exhausted Parents: Sociodemographic, Child-Related, Parent-Related and Family-Functioning Correlates of Parental Burnout. Journal of Child and Family Studies 27, 602-614.
Roskam, I., Raes, M. & Mikolajczak, M. 2017. Exhausted Parents: Development and Preliminary Validation of the Parental Burnout Inventory. Frontiers in Psychology 2017; 8: 163.
Roskam, I., Aguiar, J. & Mikolajczak, M. 2021. Parental Burnout Around the Globe: A 42-Country Study International Investigation of Parental Burnout. Affective Science 2, 58-79(2021).
Sorkkila, M. & Aunola, K. 2019. Risk Factors for Parental Burnout among Finnish Parents: The Role of Socially Prescribed Perfectionism. Journal of Child and Family Studies (2020) 29:648-659.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, opas työntekijöille. Verkkodokumentti. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74223/Opp200414.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Luettu 27.4.2021
Tammekas, T., Haaranen, A., Pietilä, A-M., & Häggman-Laitila, A. 2018. Perheen voimavarat ja tuen tarpeet lastenneuvolassa puolitoistavuotiaan lapsen laajoissa terveystarkastuksissa. Tutkiva Hoitotyö 16(2), 29-35.
THL 2021. Lastenneuvola. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/lastenneuvola> Luettu 29.4.2021
Veera Viilomaa, Maija-Riitta Jouhki: Nuoret naiset ja hormonaalinen ehkäisy – Korostuvatko haittavaikutukset terveyshyötyjen sijasta?
Backman, Tiina – Metsä-Heikkilä, Merja – Tuppurainen, Marjo 2008. Onko pitkäaikainen hormonaalinen ehkäisy turvallista? Duodecim. 124: 445-50. Saatavilla myös sähköisesti. <https://www-terveysportti-fi.ezproxy.metropolia.fi/xmedia/duo/duo97058.pdf>. Viitattu 9.5.2021.
Eskelinen, Anni 2016. Naisten ajatuksia hormonaalisista ehkäisymenetelmistä ja terveydenalan ammattihenkilön antamasta ohjauksesta. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Sairaanhoitaja (AMK). Saatavilla myös sähköisesti. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/117808/Eskelinen_Anni.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 9.5.2021.
Heikinheimo, Oskari – Niskanen, Leo – Apter, Dan 2014. Millaista hormonaalista ehkäisyvalmistetta tulisi käyttää? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. 130(5):441-3. Saatavilla myös sähköisesti. <https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/5/duo11528?keyword=hormonaalinen%20ehk%C3%A4isy>. Viitattu 28.4.2021.
Heikinheimo, Oskari – Apter, Dan 2018. Hormonaalinen ehkäisy ja syöpä. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. 134(9):889-90. Saatavilla myös sähköisesti. <https://www.duodecimlehti.fi/duo14318>. Viitattu 27.4.2021.
Kauppinen, Elisabet – Malvela, Miina 2018. Hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden käyttö muuhun kuin raskauden ehkäisyyn. Opinnäytetyö. Lappeenranta: Saimaan ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Terveydenhoitajakoulutus. Saatavilla myös sähköisesti. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/145570/Malvela_Miina.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 4.5.2021.
Klementti, Reija – Raussi-Lehto, Eija 2016. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Saatavilla sähköisesti. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116162/THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y>. Viitattu 28.4.2021.
Kuortti, Marjo – Seila, Noora 2018. Raskauden ehkäisy nuorisotieteen näkökulmasta. Yleislääkäri 2018:(33)6: 8-11.
Kuortti, Marjo – Rönö, Kristiina 2020. Vuotohäiriöt hormonaalisen ehkäisyn aikana – Viheliäisiä, useasti vaarattomia ja ohimeneviä, monesti hoidettavissa. Duodecim 2020: 136: 2289-96. Saatavilla myös sähköisesti. <https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.metropolia.fi/xmedia/duo/duo15841.pdf>. Viitattu 27.4.2021.
Raskauden ehkäisy. Käypähoito – suositus. 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla sähköisesti. <https://www.kaypahoito.fi>. Viitattu 27.4.2021.
Saarela, Minna – Törnroos, Henna 2021. Hormonaalisten ehkäisymenetelmien vaikutus naisen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen – Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäyte-työ. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkea-koulututkinto. Sairaanhoitajakoulutus. Saatavilla myös sähköisesti. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/496155/Minna_Saarela-Henna_T%c3%b6rnroos.pdf?sequence=2&isAllowed=y>. Viitattu 5.5.2021.
Tiihonen, Miia 2012. Naisten kokemuksia hormonivalmisteista – Tutkimus hormonaalisesta ehkäisystä ja vaihdevuosien hormonihoidoista. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen Yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Farmasian laitos. Saatavilla myös sähköisesti. <https://core.ac.uk/download/pdf/15168971.pdf>. Viitattu 28.4.2021.
Tiihonen, Miia – Reivi, Outi – Ahonen, Riitta – Timonen, Johanna 2014. Mitä hormonaalisessa ehkäisyssä askarruttaa – Tutkimus internetin keskustelupalstoilta. Suomen Farmasialiitto ry. Dosis. 30(1):12-22.
Tiitinen, Aila 2020. Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy). Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla sähköisesti. <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00752>. Viitattu 27.4.2021.
Annika Vähäkangas: Intersukupuolisuus on luonnollista moninaisuutta
Intersukupuolisuus ja ihmisoikeudet: Mika Venhola, lastenkirurgian erikoislääkäri. 26.01.20218. YouTube SetaFinland. Katsottu 24.08.2021.
Isio ry. Intersukupuolisuus.fi – Tietoa intersukupuolisuudesta
Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita. 2019:3. Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista.
Sudenkaarne Tiia: QUEERING BIOETHICS: A Queer Feminist Framework for Vulnerability and Principles. 2021. University of Turku.
Yle puhe to 15.11.2018 Mahadura & Özbergan. Kehojen moninaisuus ja intersukupuolisuus. Katsottu 24.08.2021.
