Kätilöliitto tekee yhteistyötä gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n kanssa kolmivuotisessa Sairaan hyvä työelämä -hankkeessa. Hankkeessa pyritään vahvistamaan endometrioosin, adenomyoosin, vulvodynian ja PCOS:n kanssa elävien työkykyä ja työelämävalmiuksia. Siinä lisätään tietoa sairauden ja oireyhtymien kanssa eläville, työnantajille ja esihenkilöille sekä terveydenhuollon ammattilaisille. Tietoa lisätään esimerkiksi opasmateriaalin, koulutusten ja webinaarien avulla.
Hankkeessa järjestetään myös kurssi- ja vertaistukitoimintaa sairauden ja oireyhtymien kanssa eläville. Kurssi- ja vertaistoiminnan avulla mahdollistetaan omaan tilanteeseen sopivien työkykykeinojen löytyminen, tuetaan elämäntilanteeseen sopeutumista ja vahvistetaan työelämävalmiuksia. Olennaista on myös työnantajiin, esihenkilöihin sekä työterveyshuollon ammattilaisiin vaikuttaminen, jotta gynekologisten sairauksien ja oireiden työkykyvaikutukset tunnistettaisiin ja huomioitaisiin niin työkykyjohtamisessa, kuin työterveyshuollossakin.
Gynekologisilla sairauksilla ja oireyhtymillä voi olla merkittäviä työ- ja opiskelukykyvaikutuksia
Gynekologiset sairaudet ja oireyhtymät ovat pitkään mielletty lähinnä yksityiselämää koskeviksi ongelmiksi. Naiserityiseen terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvä häveliäisyys on vaikuttanut siihen, että gynekologisista oireista on vaiettu lähes kaikissa yhteyksissä. Ei siis ihme, että työelämässä gynekologisten oireiden vaikutuksia ei ymmärretä, jos niistä edes uskalletaan puhua.
Gynekologiset sairaudet ja oireyhtymät voivat kuitenkin vaikuttaa työkykyyn merkittävästi. Korento ry:n 2021 tekemässä kyselyssä 397 endometrioosin, adenomyoosin, PCOS:n ja vulvodynian kanssa elävää kertoi sairauden ja oireiden vaikutuksesta työelämässä. Vastanneista 91,9 % koki, että sairaudella tai oireyhtymällä on vaikutusta työelämässä jaksamiseen. Fyysisen suoriutumisen vaikeuksia kuvasi 76,6 % vastaajista. Kolmasosa vastaajista koki, että sairauden tai oireyhtymän vaikutukset yltävät myös sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla. Esteitä tai haasteita uralla etenemisessä koki jopa viidennes.
Eniten työkykyyn vaikutti kivut (87,4 %), väsymys (79,8 %), henkinen hyvinvointi ja/tai sairauden vaikutus mieleen (70,3 %), ulostamis- ja virtsaamisvaikeudet (49,4 %), minäkuvan ja itsevarmuuden heikentyminen (39,8 %), vuodot (34,5 %), sekä tahaton lapsettomuus (22,2 %). Avoimissa vastauksissa eniten haasteita kuvasivat suorittavilla, resurssivajeisilla aloilla työskentelevät. Lisäksi tahattoman lapsettomuuden vaikutukset korostuivat lasten ja vastasyntyneiden kanssa työskentelevien vastauksissa.
Vaikenemisen muuri tuen esteenä
Gynekologisiin oireisiin liittyy paljon stigmaa. Monet epätavallisten oireiden kanssa eläneet ovat tulleet vähätellyksi ja sivuutetuksi useita kertoja elämänsä aikana, niin arkisessa elämässä kuin terveydenhuollossakin. Usein sairauden tai oireyhtymän kanssa elävät kertovat, että avoimuuden esteenä on pelko työyhteisön, esihenkilön tai työterveyshuollon ennakkoasenteista. Avoimuus on kuitenkin tärkeää työkykyä arvioitaessa, sillä sen avulla työkykyä voidaan tukea oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Siksi avoimen ilmapiirin ja luottamuksen vahvistaminen työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä on työkyvyn kannalta olennaista. Parhaimmillaan avoimuuden avulla voidaan välttää työkykyongelmien monimuotoistuminen ja pitkittyminen – joka erityisesti sote-alalla näkyy resurssivajeena.
Kätilöillä on seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä gynekologisen hoitotyön asiantuntijoina tärkeä rooli kiertoilmaisuiden ja häpeän kulttuurin murtamisessa. Kätilöiden asiantuntijuudella ja ammattitaidolla on keskeinen merkitys myös epätavallisten oireiden tunnistamisessa, jonka takia kätilöiden ammattitaidon hyödyntämistä myös perusterveydenhuollon palveluissa on syytä korostaa niin oikea-aikaisen hoidon varmistamisessa kuin työ- ja toimintakyvynkin tukemisessa.
Lisäksi kätilöt ovat hankkeessa tärkeä kohderyhmä niin ammattilaisena kuin yksilöinäkin, sillä naisvaltaisilla aloilla jopa joka kymmenellä työntekijällä on gynekologinen sairaus tai oireyhtymä. Ja vaikka ammattiosaamisen puolesta kätilöt tunnistavat kyllä sairauden tai oireet, niin omasta työkyvystä ja terveydestä huolehtiminen voi kuitenkin hektisessä työssä unohtua.
Yhteistyö hankkeessa on sekä Kätilöliitolle että Korennolle erittäin arvokasta. Naisvaltaisella alalla gynekologinen sairaus tai oireyhtymä voi koskettaa monia työntekijöitä, jonka vuoksi yhteistyöllä voidaan tavoittaa useita tukea tarvitsevia. Lisäksi pystymme tarjoamaan tukeamme myös esihenkilötyötä tekeville kätilöille mm. työkykyjohtamista tukevien materiaalien avulla. Kaiken kukkuraksi toivomme tietysti, että tietoa voidaan hyödyntää myös hoitotyössä, mikäli sille tulee tarve!
Hankkeessa julkaistaan sairauden tai oireyhtymän kanssa elävien työkyvyn opas syksyllä 2024. Tietoa hankkeen materiaaleista viestitään Kätilöliiton kanavissa, mutta voit myös tilata hankkeen uutiskirjeen. Myös esihenkilöiden opasmateriaalista ja koulutuksesta kiinnostuneiden kannattaa seurata hankkeen kuulumisia, sillä hankkeen aikana tuotetaan myös sote-alalle räätälöityä työkykyjohtamisen tietoa!