Vuoden 2025 Kätilöpäivät järjestettiin Tampereella 5.–6. toukokuuta. Tämän vuoden teemana oli Kätilö ja kätilötyö ennen ja tulevaisuudessa. Kahden päivän aikana saimme kuulla monipuolisesti sekä kätilötyön historiaa että tulevaisuudennäkymiä.
Maanantai 5. toukokuuta oli kansainvälinen kätilönpäivä, joten aamun aluksi puheenjohtajamme Päivi lausui liiton hallituksen laatiman Kätilönpäivän kannanoton otsikolla Kätilöiden syrjäyttäminen on loputtava. Kannanotossa muistutetaan kätilöiden laaja-alaisesta seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamisesta sekä kätilöihin ja kätilötyöhön panostamisesta. Kätilönpäivänä on perinteisesti jaettu myös Vuoden kätilö -tunnustus. Tänä vuonna tunnustuksen saivat yhteisesti kaikki Suomen kätilöopettajat. Palkinnon vastaanottivat paikalla olleet opettajat, joita oli mukavasti useammasta eri oppilaitoksesta.
Suomalaisen kätilökoulutuksen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1816, kun Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen synnytysoppilaitos. Kätilökoulutus on luonnollisesti muuttanut muotoaan useasti näiden parinsadan vuoden aikana, ja nyt elämme taas isojen muutosten aikoja. Näistä meille luennoi kätilötyön lehtori ja tutkintovastaava Pernilla Stenbäck. Kätilökoulutuksen lisäksi myös Kätilölehdellä on pitkä historia. Päätoimittaja Sanna Lönnfors piti mielenkiintoisen luennon ensi vuonna 130 vuotta täyttävän lehtemme historiasta. Myöhemmin aamupäivällä kuulimme Kätilöliiton kunniapuheenjohtaja Merja Kumpulan muistelmia. Merja toimi Kätilöliiton puheenjohtajana vuosina 1993–2006, pidempään kuin kukaan muu sitten 1960-luvun.
Iltapäivällä Anna Heino kertoi raskaudenkeskeytyslain muutoksen vaikutuksista. Lisäksi kuulimme Leena Forman luennon terveystaloustieteen näkökulmista kätilötyöhön sekä Johanna Sarlio-Niemisen luennon kätilötieteestä. Päivän päätteeksi kätilötyön lehtori Maarit Sinisaari-Eskelinen puhui meille kollegiaalisuudesta ja kätilön ammatti-identiteetistä.
Tiistaiaamu alkoi sosiaalisen median parissa. Sinikka Torkkola puhui sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ammattilaisten ja kansalaisten välillä, ja Susanna Alhonkoski somen hyödyntämisestä omassa työssä. Ehkäpä me liiton hallituksessakin saimme näistä luennoista jotain vinkkejä somettamiseen.
Opiskelijaohjauksen näkökulmaa koulutuspäiviin toivat Helsingin Naistenklinikan naistentautien osaston kätilöt Sonja Tervamäki ja Auli Pöysti, jotka kertoivat opiskelijamoduulin toiminnasta. Moduulimuotoinen harjoittelu on opiskelijoiden keskuudessa hyvin pidetty, ja itsekin muistan opiskeluaikanani hyötyneeni eniten juuri moduulimallista.
Lisäksi aamupäivään mahtuivat Tuula Mattilan luento tutkimustiedon käytöstä kätilötyössä sekä Anja Terkamo-Moision luento näyttöön perustuvasta kätilötyöstä. Kätilön työstä rintojen terveyden edistämisessä meille luennoivat kätilö Jussi Hänninen sekä Tunne Rintasi ry:n järjestösuunnittelija Pilvi Kyrönlahti.
Lounaan jälkeen koulutuspäivien puheenjohtajat vetivät verkostokeskustelun kätilötyön käytänteistä Suomessa. Välillä kätilökin saattaa upota omaan työkuplaansa, joten on aina hyvä päästä kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten ja miksi asioita tehdään eri puolella maata ja erilaisissa työyksiköissä.
Tiistai-iltapäivän viimeisenä asiana käsiteltiin varmasti jokaiselle läsnäolijalle tuttua asiaa, työstressiä. Noora Scheinin luennoi työstressin hallinnasta oman aivoterveyden kannalta. Luennosta sai hyvän muistutuksen siitä, että terveydenhuoltoalan ammattilaisen tehtäviin kuuluu myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Kun on itse hyvässä työkunnossa, sujuu asiakkaan hoitokin paremmin. Näihin työhyvinvointiaiheisiin oli hyvä päättää vuoden 2025 Kätilöpäivät.
Suurkiitos kaikille puhujille ja osallistujille!