Raskaudenkeskeytys ei pääty toimenpiteeseen – seksuaalisuus ansaitsee tulla kohdatuksi

Suomessa tehdään vuosittain tuhansia raskaudenkeskeytyksiä. Raskaudenkeskeytys on lääketieteellisesti turvallinen ja tarkasti tutkittu hoitoprosessi, mutta yksi näkökulma jää helposti taka-alalle: mitä tapahtuu seksuaalisuudelle raskaudenkeskeytyksen jälkeen?  

Kokemukset ovat aina yksilöllisiä 

Seksuaalisuus on osa ihmisen minäkuvaa, kehonkuvaa, läheisyyttä, ihmissuhteita ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Raskaudenkeskeytys voi vaikuttaa näihin kaikkiin, mutta jokaisen kokemus on yksilöllinen. Raskaudenkeskeytyksen jälkeen osa kokee muutoksia seksuaalisessa toimintakyvyssään. Seksuaalinen halu voi vähentyä, orgasmien saavuttaminen vaikeutua tai yhdyntään liittyä kipua. Oireet voivat lievittyä ajan myötä, mutta näin ei tapahdu kaikilla. Seksuaaliseen hyvinvointiin raskaudenkeskeytyksen jälkeen vaikuttavat myös aiemmat kokemukset, elämäntilanne sekä raskaudenkeskeytykseen liittyvät psyykkiset tunteet. 

Seksuaalisuus on paljon enemmän kuin vain seksuaalinen toiminta. Fyysisen toipumisen rinnalla kulkee myös henkinen prosessi. Yhdelle keskeytys voi merkitä helpotusta ja lisätä tunnetta vapautumisesta. Toiselle siihen voi liittyä surua, syyllisyyttä, epävarmuutta tai pelkoa. Vaikka raskaudenkeskeytys olisi ollut omaan tilanteeseen oikealta tuntuva ratkaisu, se ei tarkoita, etteikö siihen voisi liittyä vaikeita tunteita. Siksi raskaudenkeskeytyksen vaikutuksia ei voida tarkastella vain yhden näkökulman tai kokemuksen kautta. 

Parisuhteen tuki ja avoin keskustelu 

Parisuhde ja läheisyys voivat muuttua raskaudenkeskeytyksen myötä. Keskeytykseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista ei aina ole helppo puhua, mikä voi hetkellisesti heijastua myös läheisyyteen ja parisuhteeseen. Toisaalta avoin keskustelu ja kumppanilta saatu tuki voivat vahvistaa yhteyttä ja helpottaa kokemuksen käsittelyä. Kumppanin toiveet ja kokemukset voidaan huomioida osana hoitoa silloin, kun nainen itse sitä haluaa, mutta keskiössä säilyvät aina hänen itsemääräämisoikeutensa, kokemuksensa ja yksityisyytensä. 

Seksuaalisuudella on lupa tulla puheeksi 

Seksuaalisuudesta keskusteleminen ei saisi jäädä ainoastaan asiakkaan vastuulle, ja tässä ammattilaisella on tärkeä rooli. Moni ei välttämättä itse ota aihetta puheeksi, vaikka pohtisi omaa seksuaalisuuttaan, läheisyyttään tai parisuhdettaan. Sensitiivinen ja luonteva kysymys voi avata oven keskustelulle: Miten koet seksuaalisuutesi tai läheisyytesi tällä hetkellä? Jo se, että ammattilainen osoittaa aiheen olevan sallittu ja tärkeä, voi madaltaa kynnystä kertoa omista kokemuksista. 

Raskaudenkeskeytys tarjoaa myös tärkeän mahdollisuuden seksuaalineuvonnalle. Ehkäisystä, seksuaalisesta hyvinvoinnista ja tulevaisuuden toiveista voidaan keskustella yksilöllisesti ja ilman syyllistämistä. Laadukas neuvonta ei tarkoita valmiiden vastausten tarjoamista, vaan asiakkaan kuuntelemista ja hänen tarpeistaan lähtevää ohjausta. Samalla voidaan ehkäistä uusia ei-toivottuja raskauksia ja vahvistaa mahdollisuuksia hyvään seksuaaliterveyteen. 

Raskaudenkeskeytyksen hoidossa kohdataan koko ihminen 

Raskaudenkeskeytyksen ympärillä käytävä keskustelu on Suomessa muuttunut avoimemmaksi, mutta seksuaalisuuden näkökulma jää edelleen helposti taka-alalle. Myös kotimaista tutkimustietoa raskaudenkeskeytyksen vaikutuksista seksuaalisuuteen on vähän. Tarvitsemme lisää tutkimusta, mutta ennen kaikkea tarvitsemme rohkeutta kysyä ja kuunnella. 

Hyvä hoito ei pääty siihen, että raskaudenkeskeytys on lääketieteellisesti onnistunut. Se jatkuu siinä, että nainen kohdataan kokonaisuutena ja ihmisenä, jonka keho, mieli, ihmissuhteet ja seksuaalisuus ovat kaikki osa terveyttä. Seksuaalisuudelle on annettava lupa tulla puheeksi myös silloin, kun asiakas ei itse vielä tiedä, miten siitä aloittaisi. 

Kirjoittajat 

Elida Hämäläinen 

Emma Riihimäki 

Kätilöopiskelijat, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) 

Marika Mettälä
Kätilötyön lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) 

Kirjoitus pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin raskaudenkeskeytyksen vaikutuksia seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella. 

Lähteet: 

Anserini, P., Calanni, L., Ferrero, S., Gianola, G., Morotti, M. & Venturini, PL. 2014. Changes in sexual function after medocal or surgical termination of pregnancy. The Journal of Sexual Medicine 11(6), 1495–1504. 

Araujo Pedrosa, A. Bombas, T., Canavarro, MC., Pereira, J., Pires, R. & Vicente, L. 2017. Sociodemographic, sexual, reproductive and relationship characteristics of adolescents having an abortion in Portugal: a homogeneous or a heterogeneous group? European Journal of Contraception & Reproductive Health Care 22(1): 53–61. 

Carta, G., Ciocca, G., Cofini, V., Corallino, C., D’Alfonso, A., Di Febbo, G., Jannini, E., Limoncin, E., Mollaioli, D. & Patacciola, F. 2017. The effect of voluntary termination of pregnancy on female sexual and emotional well-being in different age groups. Journal of Psychosomatic Obstetrics & Gynecology 38(4): 310–316. 

Dundar, B., Dilbaz, B. & Karadag, B. 2016. Comparison of the effects of voluntary termination of pregnancy and uterine evacuation for medical reasons on female sexual  function. European Journal of Obstetrics & Gynecology & Reproductive Biology 199: 11–15. 

Kaislasuo, J. & Mentula, M. 2022. Raskaudenkeskeytykset Suomessa. Suomen lääkärilehti 77(9–10), 393–396. https://www.laakarilehti.fi/pdf/2022/SLL9-10-2022-393.pdf 

Kimport, K. & Littlejohn, KE. 2021. What are We Forgetting? Sexuality, Sex and Embodiment in Abortion Research. Journal of Sex Research 58 (7): 863–873. 

Purcell, C., Cameron, S., Lawton, J., Glasier, A. & Harden, J. 2016. Contraceptive care at the time of medical abortion: experiences of women and health professionals in a hospital community sexual and reproductive health context. Contraception Feb; 93(2):170–177. 

Rogers, C. & Dantas, JAR. 2017. Access to contraception and sexual and reproductive health information post-abortion: A systematic review of literature from low- and middle-income countries. Journal of Family Planning and Reproductive Health Care 43(4), 309–318. 

Jaa tämä postaus

Picture of Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto

Suomen Kätilöliitto ry
Tietoja Evästeitä

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan tilapäisesti käyttäjän kiintolevylle. Evästeitä käytetään lähes kaikilla verkkosivustoilla, eivätkä sivustot välttämättä toimi kunnolla ilman evästeitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet tulisi pitää sallittuna, jotta voimme tallentaa evästeasetuksesi muistiin. Voit kuitenkin halutessasi estää välttämättömät evästeet selaimesi asetuksista.

Tietosuojaseloste

Tutustu Tietosuojaselosteeseen