Kätilölehden nettijatkoilla:
Kätilölehden nettijatkoilla:
Tanja Henttonen: Vapaaehtoisdoula tukee erityisissä tilanteissa
McLeish, J. & Redshaw, M. 2019. Being the best person that they can be and the best mum. A qualitative study of community volunteer doula support for disadvantaged mothers before and after birth in England. BMC Pregnancy Childbirth 2019; 19:21
Maija Julmala: Äitiysfysioterapia edistää äitien hyvinvointia
Artal. 2017. Exercise during pregnancy and the postpartum period. Research Gate. http://enjoypregnancyclub.com/wp-content/uploads/
2017/05/Exercise%20during%20pregnancy%20and%20the%20postpartum%20period.pdf. Viitattu 12.2.2021
Karppinen, J. ym 2020. Fysioterapeutinsuoravastaanottotuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa, työnjako ja kokemuksia. Lääkärilehti. 5/2020 vsk 75 s. 263 – 281
Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen T. (toim.). 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Luoto R. 2019 Liikuntasuositukset raskausaikana. Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2019;135(21):2079-84.
Lehosmaa. J. 2018. Lantionpohja synnytyksen jälkeen. Virtsankarkailunesiintyvyys ja riskitekijät sekä lantionpohjan lihasharjoitteidenohjaus ja omatoiminentoteuttaminen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Meskanen. K. & Strengell. H. Rakas keho. 2019. Tuuma. Jyväskylä.
Severinsen, A. Midtgaar, M. Backhousen, M., Broberg, L., Hegaar, H. 2019 Pregnant women`s experience with sick leave caused low back pain. A qualitative study. Work vol. 64, no. 2, pp. 271-281.
Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Viitattu 26.3.2021
Vasankari. T. & Kolu. P. 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset.Valtionneuvoston julkaisuja. Pdf-tiedosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 20.2.2021
Marjaana Siivola: Kohti yhteistä päämäärää
American Journal of Public Health (AJPH): Safe Prevention of the Primary Cesarean Delivery
Cochrane: Continuous Labor and Delivery Support
WHO: Companion of choice during labour and childbirth for improved quality of care: evidence-to-action brief
Lue lisää hyödyistä: https://doules.fi/doulan-hyodyt-julkiselle-terveydenhuollolle/
Petra Turja: Vapaaehtoisdoulia motivoi auttamisen halu
Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena. Perheiden, ammattilaisten ja vapaaehtoisten
kokemukset. HelsinkiMission tutkimusraportti, 2015 https://www.helsinkimissio.fi/sites/default/files/attachments/HM_PeSu_Raport_v4_DIGI_0.pdf
Vapaaehtoistoiminnan arvo. Sini Hirvonen ja Satu Puolitaival (toim.) Kansalaisareenan julkaisuja 2/2019 https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2020/10/Vapaaehtoistoiminnan_arvo_PageView_WEB.pdf
Keiju Vihreäsalo: Synnytysväkivaltakokemuksista kohti kohtaamista ja itsemääräämisoikeutta
Bohren, MA et ym. (2015) The Mistreatment of Women during Childbirth in Health Facilities Globally: A Mixed-Methods Systematic Review. Plos Medicine. (Published online, June 30)
Borges, Maria (2018) A violent birth: Refraiming coerced procedures during childbirth as obstetric violence. Duke Law Journal (67):827.
United Nations (2019). A human rights-based approach to mistreatment and violence against women in reproductive health services with a focus on childbirth and obstetric violence. https://digitallibrary.un.org/record/3823698?ln=en#record-files-collapse-header
WHO 2014. The prevention and elimination of disrespect and abuse during facility- based childbirth. WHO statement. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/134588/WHO_RHR_14.23_eng.pdf?s equence=1
Annika Vähäkangas, Maarit Sinisaari-Eskelinen: Synnytysväkivalta vaikuttaa seksuaalisuuteen
Bildjuschkin, K., Ewalds, H., Hietamäki, J., Kettunen, H., Koivula, T., Mäkelä, J., Nipuli, S., October, M., Peltonen, J. & Siukola, R. 2020. Väkivaltakäsitteiden sanasto. Työpaperi 1/2020. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Luettu 10.04.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139150/URN_ISBN_978-952-343-211-6.pdf
Brusila, P., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. 2020. Seksuaalilääketiede. Duodecim. Printon. Tallinna.
Khajehej, M & Doherty, M. 2018. Women`s experience of their sexual function during pregnancy and after childbirth: a qualitative survey. British journal of midwifery. 2018-05, Vol 26 (5), 318-328.
Krug, E.G, Dahlberg, L.L., Mercy, J.A., Zwi, A.B,Lozano, R. (toim.) 2005. Väkivalta ja terveys maailmassa – WHO:n raportti. Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. Terveyden edistämisen keskus ry. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Minä myös synnyttäjänä. 2019. Luettu 18.03.21. https://www.minamyossynnyttajana.fi/
Murphy, H & Strong, J. 2018. Just another ordinary bad birth? A narrative analysis of first time mothers` traumatic birth experiences. Health care for women international, 2018-06-03, Vol. 39, 619-643.
Murray de Lopez, J. 2017. When the scars begin to heal: narratives of obstetric violence in Chiapas, Mexico. International Journal of Health Governance. 2018;23(1):60-69.
Nilsson, C. & Lundgren, I. 2009. Women`s lived experience of fear of childbirth. Midwifery. 2009. Vol.25 (2), e1-e9.
O`Malley,D, Higgins, A, Begley, C., Daly, D., Smith, V. 2018. Prevalence of and riskfactors associated with sexual health issues in primiparous women at 6 and 12 months postpartum; a longitudial prospective cohort study (the MAMMI study). BMC bregnancy and childbirth, 2018-05-31, Vol. 18,196.
Rpuhe, H. & Saisto, T. 2013. Synnytyspelko. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2013;129(5):521-7.
WHO 2002. World report on violence and health. SUMMARY. Luettu 13.04.21. https://www.who.int/violence_injury_prevention/violence/world_report/en/summary_en.pdf
WHO 2015. The prevention and elimination of disrespect and abuse during facility-based childbirth. WHO statement. Luettu 18.03.21. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/134588/WHO_RHR_14.23_eng.pdf