Ammatinvalintana kätilö

Tänä päivänä tuntuu usein näkyvän eri medioissa kirjoituksia siitä, mikä vetää terveydenhuoltoalan henkilöstöä muihin töihin. Heitänpä kuitenkin ilmaan kysymyksen: Vieläkö muistat, miksi valitsit kätilön ammatin? Oliko se ensimmäinen ammatinvalintahaaveesi vai pitikö sinusta alun perin tulla jotain ihan muuta? Oletko ollut tyytyväinen ammatinvalintaasi vai valitsisitko nyt toisin? Valotan tässä kirjoituksessani, muutamaan tutkimukseen peilaten, syitä siihen miksi ammatinvalinta kohdistuu terveydenhuoltoalalle tai miksi halutaan vaihtaa alaa.

 

Syyksi valita hoitoala on todettu muun muassa halu auttaa muita (1). Lisäksi kätilön ammatin valinnan on todettu olevan viisi kertaa todennäköisempää niillä, joiden äiti työskentelee terveydenhuoltoalalla. On todettu myös, että todennäköisemmin kätilön ammattia eivät valitse ne, jotka eivät arvosta kätilön ammattia, eivät halua olla kontaktissa veren kanssa tai vieroksuvat ajatusta sairaalasta, yövuoroista tai muutoin pitkistä työvuoroista. (2) Onko nuorilla kätilöopiskelun valinneilla riittävästi tietoa siitä, millaisen työuran he ovat itselleen valinneet? Kanadalaisen tutkimuksen (3) mukaan ennen kliinisiä harjoitteluja kätilöopiskelijoilla on suurempi aikomus pysyä alalla kuin kliinisten harjoittelujen alkamisen jälkeen. Lisäksi ennen kliinisiä harjoitteluja kätilöopiskelijat, joilla vapaa-aika häiritsee työntekoa ja kliinisten harjoittelujen jälkeen, joilla työ häiritsee vapaa aikaa, osoitettiin pienempi todennäköisyys pysyä alalla. (3) Tästä voinee tulkita, että työn kuormittavuus tulee kätilöopiskelijoille näkyväksi vasta harjoittelujen aikana. Kiintoisaa oli myös, että tutkimustulosten mukaan niillä kätilöopiskelijoilla, joilla oli jo aiempi tutkinto ennen kätilöopintoja, oli pienempi todennäköisyys pysyä alalla kuin niillä, joilla ei ollut aiempaa tutkintoa (3).

Australialaisessa kvalitatiivisessa tutkimuksessa (4) selvitettiin syitä, miksi kätilöt eivät halua vaihtaa alaa. Ydinsyyksi vastaajat kertoivat rakastavansa olla kätilöitä; kätilönä oleminen koettiin kutsumuksena, ei pelkästään työnä. Yhdeksi tärkeäksi syyksi pysyä alalla mainittiin myös työkaverit. Työkavereiden tuki ja tiimityö koettiin tärkeänä. Työkavereilla ei tarkoitettu pelkästään toisia kätilöitä vaan myös lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa. Toisena tärkeänä syynä alalla pysymiseen mainittiin naisen lähellä oleminen; tämä koettiin merkityksellisenä työnä. Kätilöt kokivat voimaannuttavansa naisia ja olevansa heidän puolestapuhujia. Kolmantena tärkeänä syynä pidettiin velvollisuutta jakaa tietonsa, taitonsa ja viisautensa eteenpäin. Kätilöt pitivät tärkeänä auttaa ja tukea kätilöopiskelijoiden lisäksi myös vastavalmistuneita kätilöitä innostumaan mielestään maailman parhaasta ammattista. (4)

Sveitsiläisessä tutkimuksessa (5) tutkittiin kätilöiden kokemaa työn aiheuttamaa stressiä ja sen vaikutusta alalla pysymiseen. Tuloksia verrattiin muun muassa sairaanhoitajiin ja lääkäreihin. Suurin osa (69%) kätilöistä raportoi joutuvansa tekemään ylitöitä joko joskus tai usein. Suurin osa (81%) raportoi pystyvänsä pitämään ylityötunnit vapaina saman tai seuraavan kuukauden aikana ja 18% raportoi saavansa ylityöt rahana. Tutkimuksessa todettiin, että kätilöt kokivat työnsä merkityksellisempänä verrattuna sairaanhoitajiin ja lääkäreihin. Työ haittasi vapaa-aikaa kätilöillä enemmän kuin sairaanhoitajilla, mutta vähemmän kuin lääkäreillä. Kätilöt raportoivat työtyytyväisyytensä pienemmäksi kuin lääkärit, mutta kätilöiden aikomus lähteä pois alalta ei ollut suurempi kuin sairaanhoitajilla tai lääkäreillä. Kätilön iällä ei löydetty merkitsevyyttä työtyytyväisyydessä tai aikomuksessa lähteä pois alalta. Niillä kätilöillä, jotka saivat ylityötunnit vapaina saman kuukauden sisällä, oli pienempi aikomus vaihtaa alaa. Lisäksi, jos työn ja vapaa-ajan suhde ei ollut tasapainossa, oli aikomus lähteä alalta suurempi. (5)

 

Viimeisen kohta kahden vuoden ajan ovat kätilöt kokeneet erilaista työstressiä koronapandemian takia ja tämäkin on varmasti koettu yhdeksi syyksi pohtia alan vaihtoa. Espanjalaisessa kvalitatiivisessa tutkimuksessa (6) selvitettiin kätilöiden kokemuksia koronapositiivisten tai -epäiltyjen naisten synnytysten hoidossa. Tutkimuksessa nousi kolme keskeistä teemaa: kätilöiden haasteet ja emotionaalinen hyvinvointi sekä synnyttäjien tuki pandemian alla. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan alussa kaikki oli kaoottista. Ei oikein tiedetty miten suojavarusteet tuli pukea ja riisua oikeaoppisesti ja synnyttäjän koettiin jääneen vähemmälle huomiolle, koska kaikki keskittyivät enemmän suojautumiseen ja siihen mitä sai tehdä ja mitä ei. Ohjeistukset tuntuivat muuttuvan päivittäin eikä aina tiedetty missä salissa positiiviset synnyttäjät tuli hoitaa. Myös työmäärä lisääntyi, sillä osa synnytyssairaaloista oli suljettu pandemian vuoksi. Myös suojautuminen huoletti kätilöitä. Esimerkiksi anestesialääkärit eivät suostuneet tulemaan laittamaan puudutusta puutteellisessa varustuksessa ja lastenlääkäri saattoi jäädä koronapositiivisen kohdalla odottamaan salin ulkopuolelle pikkuviikkoisen syntymää, sen sijaan kätilöillä ei aina ollut vaihtoehtoja olla menemättä saliin tai aikaa pukeutua kaikkiin suojavarusteisiin. Kätilöt kokivat enemmän pelkoa omien läheistensä kuin itsensä puolesta, sillä he pelkäsivät tartuttavansa läheisensä tai muut potilaat, jos saavat tartunnan. Täydessä suojavarustuksessa työskentely oli myös uuvuttavaa, kun suojavaatteet hiostivat ja hengittäminenkin oli raskasta. Tästä syystä moni synnyttäjä joutui todennäköisesti viettämään avautumisvaiheessa paljon aikaa salissa ilman kätilön tukea, sillä kätilöt pyrkivät olemaan suojavarusteet päällä vain välttämättömän ajan. Monelle positiivisen tuloksen saaneelle synnyttäjälle tulos oli yllätys ja siten sokki ja aiheutti pelkoa sekä oman että syntyvän lapsen terveyden puolesta sen lisäksi, että myös synnytys itsessään aiheutti pelkoa ja jännitystä. (6)

 

Kätilönä altistaa itsensä tahtomattaan monesti myös muille tarttuville taudeille, neulanpistotapaturmille, traumaattisille tilanteille sekä epämukaville ja staattisille työasennoille. Tuki- ja liikuntaelimistön, erityisesti kaulan ja selän alueen, vaivat ovatkin tyypillisiä kätilöiden kuin myös sairaanhoitajien sairauspoissaolojen syitä. (7) Yhden 27 artikkelia kattavan review-artikkelin (8) mukaan kätilöiden burnoutiin liittyviä tekijöitä olivat tärkeysjärjestyksessä: huono organisaation tuki, vuorotyö, nuori ikä tai vähäinen työkokemus, vapaapäivien vähyys, työssä koettu trauma, konfliktit työyhteisössä, matala työtyytyväisyys, tuen puute perheeltä/kollegoilta, matala palkkaus, ei lapsia tai pienet lapset/paljon lapsia, naimattomuus tai ero, matala työautonomia ja asiakkailla monitahoisia psykososiaalisia ongelmia. Artikkelin mukaan burnoutin esiintyvyys oli korkein australialaisilla, kanadalaisilla ja senegalilaisilla kätilöillä. Matalin burnoutin esiintyvyys oli hollantilaisilla ja norjalaisilla kätilöillä. (8)

 

Tutkitusti siis monet eri tekijät vaikuttavat siihen minkä ammatin me valitsemme ja myös siihen pysymmekö valitsemallamme työuralla. Näyttäisi kuitenkin siltä, että me kätilöt olemme pääsääntöisesti tyytyväisiä ammatinvalintaamme ja koemme ammattiylpeyttä. Omaan ja kollegan työtyytyväisyyteen voi tietysti meistä jokainen osaltaan myös itse vaikuttaa, mutta toki siihen tarvitaan tahtotilaa ja resursseja myös ylemmältä taholta. Onnellista vuotta 2022 kaikille!

Kirjoittaja Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja tohtorikoulutettava Turun yliopistossa.

Lähteet:

1. Bosco AM, Ward C, Styles I. Looking to the future: nursing as a career goal. Contemp Nurse. 2005;19(1-2):105-114.

2. Tadesse D, Weldemariam S, Hagos H, Sema A, Girma M. Midwifery as a Future Career: Determinants of Motivation Among Prep Students in Harar, Eastern Ethiopia. Adv Med Educ Pract. 2020;11:1037-1044.

3. HakemZadeh F, Neiterman E, Chowhan J, et al. Work-life interface and intention to stay in the midwifery profession among pre- and post-clinical placement students in Canada. Hum Resour Health. 2020;18(1):68.

4. Bloxsome D, Bayes S, Ireson D. ”I love being a midwife; it’s who I am”: A Glaserian Grounded Theory Study of why midwives stay in midwifery. J Clin Nurs. 2020;29(1-2):208-220.

5. Peter KA, Meier-Kaeppeli B, Pehlke-Milde J, Grylka-Baeschlin S. Work-related stress and intention to leave among midwives working in Swiss maternity hospitals – a cross-sectional study. BMC Health Serv Res. 2021;21(1):671.

6. González-Timoneda A, Hernández Hernández V, Pardo Moya S, Alfaro Blazquez R. Experiences and attitudes of midwives during the birth of a pregnant woman with COVID-19 infection: A qualitative study. Women Birth. 2021;34(5):465-472.

7. Bianchi T, Belingheri M, Nespoli A, De Vito G, Riva MA. Occupational Risks in Midwifery: From Bernardino Ramazzini to Modern Times. Saf Health Work. 2019;10(2):245-247.

8. Sidhu R, Su B, Shapiro KR, Stoll K. Prevalence of and factors associated with burnout in midwifery: A scoping review. Eur J Midwifery. 2020;4:4.

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email
Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto