Raskaana olevat ja pienten lasten äidit ovat erityisessä riskissä kokea parisuhdeväkivaltaa. Tämä näkyy turvakotien arjessa, jossa apua lähisuhdeväkivaltaan saa vuosittain Suomessa noin 5000 asiakasta, joista puolet on lapsia. Aikuisasiakkaista yli 90 prosenttia on naisia.
Usein väkivalta on kestänyt pitkään ennen kuin turvakodin ovi avataan. Viime vuoden tilastojen perusteella neljäsosalla turvakodin asiakkaista väkivalta oli kestänyt yli viisi vuotta. Tiedetään, että pitkittyessään väkivalta raaistuu ja ongelmat syvenevät.
Siksi onkin tärkeää, että kaikki sote-ammattilaiset kysyvät lähisuhdeväkivallasta rutiininomaisesti. Päältä päin ei voi arvioida kuka kokee lähisuhteessaan väkivaltaa, sillä väkivaltaa esiintyy kaikenlaisissa perheissä ja parisuhteissa. Väkivallan kokeminen aiheuttaa vahvaa häpeän tunnetta ja siitä kertominen ilman, että asiasta kysytään suoraan, on asiakkaalle usein erittäin vaikeaa.
Turvakotitilastot kertovat, että terveydenhuollosta ei toistaiseksi juurikaan ohjaudu asiakkaita turvakoteihin. Vuonna 2020 turvakotiin tultiin yleisimmin omasta aloitteesta ja noin kolmasosa tuli sosiaalihuollon ohjaamana. Terveydenhuollosta ohjautui turvakoteihin vain neljä prosenttia asiakkaista. Kätilöihin luotetaan intiimeissäkin asioissa. Kätilölle on luontevaa kertoa väkivallasta sekä raskauden aikana neuvolassa että synnytyssairaalassa. Lapsen syntymä nostaa esille vahvoja tunteita ja tulevat sekä tuoreet vanhemmat ovat tavallisimmin hyvin motivoituneita tarkastelemaan toimintatapojaan. Lapsen syntymä on momentum, joka kannattaa hyödyntää. Väkivallan käytön lopettamisesta hyötyvät kaikki – eikä vähiten vauva.
Kysy väkivallasta suoraan, mutta tilanteessa, jossa puoliso tai muu mahdollinen väkivallan tekijä ei ole paikalla. Jos käy ilmi, että asiakas kokee väkivaltaa, kerro, että apua on saatavilla ja saata asiakkaasi avun pariin. Arvioi aina väkivallan kokijan ja perheen välitön turvallisuustilanne. Kysy asiakkaalta onko hänen turvallista palata kotiin ja kerro hänelle turvakotipalveluista ja kannusta ottamaan apua vastaan.
Turvakotipalvelut ovat aina asiakkaalle ja hänen kotikunnallensa maksuttomia, eikä lähetettä tarvita. Mutta ammattilaisena voit tukea asiakasta ja soittaa hänen puolestaan turvakotiin ja varmistaa, että lähellä olevassa turvakodissa on huone vapaana. Jos lähiturvakoti olisi täynnä, voi asiakas hakeutua mihin tahansa turvakotiin Suomessa kotikunnastaan riippumatta. Mikäli asiakas ei itsenäisesti pääse esimerkiksi kauempana sijaitsevaan turvakotiin, soittamalla turvakotiin asia järjestyy. Turvakodit muodostavat Suomessa maan kattavan verkoston, eikä koskaan kaikki asiakaspaikat ole täynnä. Apua on siis saatavilla.
Väkivalta on haitallista kaikille osapuolille. Jos perheessä on lapsia, koskee parisuhdeväkivalta myös heitä, vaikka väkivalta ei suoraan kohdistuisi lapsiin. Väkivaltainen ilmapiiri aiheuttaa lapsessa pelkoa ja turvattomuutta aiheuttaen stressiä, joka altistaa monille fyysisille sairauksille ja on haitallista lapsen kehitykselle. Ammattilaisella on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja raskaana olevien osalta on tärkeä tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja lapsiperheiden osalta olla aina yhteydessä lastensuojeluun. Kätilön on avainasemassa kahdesta kolmeksi -vaiheessa mutta naisen rinnalla kulkijana naisen koko elämänkaaren aikana.
Tutustu auttaviin palveluihin ja tilaa maksutta omaan toimipisteesi Nollalinja auttavan puhelimen ja turvakotien yhteisiä käyntikortteja, joita on helppo pitää esillä työpaikalla ja jakaa asiakkaille: https://nollalinja.fi/materiaaleja
 |
Lataa tai tilaa Nollalinjan materiaaleja tai tulosta käyttöösi henkilökohtainen turvallisuussuunnitelma. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena voit myös tilata maksuttomasti Nollalinjan käyntikortit vastaanotollesi.
nollalinja.fi
|
Mikäli ammattilaisena kaipaat tietoa oman alueesi väkivaltaan liittyvistä auttavista tahoista voit aina soittaa Nollalinja auttavaan puhelimeen, josta saat lisätietoja ja tukea väkivallan puheeksi ottoon.