Maailma on tänäkin vuonna aivan toisenlainen kuin vuosi sitten. Naisen asema Suomessa voi tuntua hyvin toisarvoiselta asialta tällä hetkellä, kun maailmassa on lukemattomia maita, joissa asiat ovat paljon huonommin, ja joissa ihmisoikeudet eivät toteudu. Kotimaan tilanteen pohtiminen ei kuitenkaan poissulje solidaarisuutta maailman naisia kohtaan.
Mikä on naisen asema Suomessa vuonna 2022? Monilta osin hyvä, mutta monissa asioissa on vielä paranannettavaa. Muutama viikko sitten Helsingin Sanomien artikkelissa ”Naisrauhan turvaaja” lueteltiin useita esimerkkejä lähisuhdeväkivallan uhreista, jotka olivat jääneet ilman apua. Kaikki heistä olivat naisia. Osa heistä sai surmansa lähisuhdeväkivallan vuoksi. Kaiken kaikkiaan Suomessa on paljon lähisuhdeväkivaltaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 viranomaisten tietoon tuli 10 600 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta. Useimmiten ne olivat kohdistuneet naisiin. Samana vuonna 15–24-vuotiaista noin joka neljäs (27 %) oli kokenut jotakin fyysisen väkivallan muotoa. Läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille. Puutuminen väkivaltaan on ongelma. Tunnistammeko me terveydenhuollon ammattilaiset lähisuhdeväkivallan ja puutummeko siihen?
Aika ajoin maailmalta kantautuu uutisia aborttioikeuteen tehdyistä rajoituksista. Tähän liittyen saatetaan ajatella, että Suomessa tilanne asian suhteen on hyvä. Raskaudenkeskeytys lainsäädäntömme on kuitenkin varsin tiukka ja osin vanhentunut. Naisen omasta pyynnöstä raskaudenkeskeytys ei ole mahdollista, vaan siihen tarvitaan lupa yleensä kahdelta lääkäriltä. Omatahto-kampanja pyrkii saamaan aikaan muutosta lakiin. Kansalaisaloite on edennyt kuulemiseen eduskunnassa ja asiantuntijat olivat kutsuttuina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa helmikuussa. Lakialoitteen tavoitteena on, että raskauden keskeyttämiseen 12 viikkoon saakka riittäisi raskaana olevan naisen oma tahto, eikä kahden lääkärin kannanottoa enää tarvittaisi. Tällä muutoksella olisi merkittävä vaikutus tasa-arvon kannalta: naiselle annettaisiin itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa, mikä ei nykylaissa toteudu.
Naisen asema työelämässäkään ei ole kaikin puolin tasa-arvoinen Suomessa. Hoitovastuut keskittyvät naisille ja vaikuttavat heidän etenemiseen uralla sekä palkkakehitykseen. Tästä johtuen naisten eläkkeet ovat pienempiä verrattuna miesten eläkeisiin. Askel naisten aseman parantamiseen työmarkkinoilla on perhevapaa uudistus, joka astuu voimaan elokuussa. Sen tavoitteena on lisätä vapaiden käytön joustavuutta, työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioida nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Uudistuksen myötä kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja. Tiedetäänhän, että naisenemmistöisillä aloilla palkkaus kokonaisuudessaan on matalampi kuin miesenemmistöisillä aloilla. Tähän on saatava korjaus. Ihan sen vuoksi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa ja päivähoidossa olisi riittävästi hyvinvoivia työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa.
Monet naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvät haasteet ovat universaaleja ja ne ovat arkipäivää myös meillä Suomessa. Niin kauan kuin naisten asemassa on parannettavaa, on sen eteen tehtävä työtä –naistenpäivänä ja kaikkina vuoden päivinä.
Hyvää naistenpäivää!