Viekö kätilö potilastietojärjestelmää vai potilastietojärjestelmä kätilöä?

Terveydenhuollon digitalisaatio eli tietotekniikan hyödyntäminen potilaiden hoidossa on ollut viime vuosina kasvava suuntaus. Sen myötä useissa Suomen sairaaloissa on otettu käyttöön uusia potilastietojärjestelmiä. Digitalisaation tarkoituksena on muun muassa helpottaa hoitotyötä parantamalla tiedon kulkua ja säästämällä kirjaamiseen kuluvaa aikaa poistamalla siihen liittyviä päällekkäisyyksiä. Sähköisillä potilastietojärjestelmillä tavoitellaan ennen kaikkea potilasturvallisuutta tietojen siirtyessä ajantasaisesti sekä parempaa hoidon laatua, kun yhtenäisesti kirjattujen tietojen avulla saadaan tietoa hoidon vaikutuksista.
Kaikki nämä kuulostavat erittäin tavoiteltavilta päämääriltä, mutta millä hinnalla tavoitteeseen mahdetaan päästä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon uusien potilastietojärjestelmien kehittämisen korkeista kustannuksista, ja että niihin investoitua rahaa odotetaan saatavaksi takaisin alenevina terveydenhuollon kustannuksina. Vähemmän on kuitenkin toistaiseksi kiinnitetty huomioita hintaan, jonka potilaat ja kätilöt tietojärjestelmien käyttöönotosta saattavat joutua maksamaan. Mutta mikä hintalappu laitetaan synnytyskokemukselle, johon on negatiivisesti vaikuttanut kivunlievityksen viivästyminen monivaiheisen lääkekirjauksen vuoksi? Mitä maksaa synnyttäjän turvattomuuden tunne, johon on myötävaikuttanut tietojärjestelmän käytön monimutkaisuudesta johtuva kätilön läsnäolon vähyys? Minkä hintainen on heti alkuunsa päättynyt imetys, kun perhe ei ole saanut riittävää tukea ja ohjausta kätilön ajan kuluessa olennaisten tietojen etsimiseen järjestelmästä? Paljonko maksaa kätilön työuupumus, joka on aiheutunut riittämättömästä koulutuksesta tietojärjestelmän käyttöön tai liian suuresta tehtäväkuormasta uutta opetellessa?
Kuva: CO0 Pixabay

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi viime vuonna näyttöön perustuvat suositukset terveydenhuollon organisaatioille digitalisaation hallintaan. Niissä esitetään keinoja, joilla digitalisaatiosta saavutetaan paras mahdollinen hyöty, sekä ehdotetaan johdolle tapoja auttaa henkilöstöä tietojärjestelmien käyttöönotossa. Näiden suositusten mukaan tietojärjestelmien tulisi olla helppokäyttöisiä. Uusien järjestelmien käyttöön olisi järjestettävä riittävästi koulutusta ja tukea. Johdon tulisi varmistaa riittävät henkilöstöresurssit sekä minimoida kiirettä käyttöönottovaiheessa sekä huomioida henkilöstön tuen tarpeet ja turvata heidän työhyvinvointi myös muutostilanteissa. Johdon tehtävä on myös vaatia tietojärjestelmiltä käytettävyyttä ja sen kehittäjiltä käyttäjäkokemusten huomioonottoa sekä edellyttää vikojen korjaamista. Järjestelmät tulisi koekäyttää ennen varsinaista käyttöönottoa, jotta huonolta käytettävyydeltä ja tiedonkulun ongelmilta vältyttäisiin. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset tulisi ottaa mukaan järjestelmien kehittämiseen ja antaa heille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Henkilöstöltä tulee myös pyytää palautetta, tehdä sen antaminen helpoksi sekä informoida heitä palautteen vaikutuksista.
Suositukset vaikuttavat itsestään selviltä, mutta silti terveydenhuollon organisaatiot tuntuvat kompuroivan tietojärjestelmiä käyttöönottaessaan. Koulutuksesta, käyttöönoton aikaisesta tuesta ja työhyvinvoinnin huomioimisesta tuskin kannattaa säästää. Ei silloinkaan, kun tietojärjestelmien kehittämisestä aiheutuneet kulut ovat ylittäneet asetetun budjetin. Vääristä asioista säästäminen kun voi käydä entistä kalliimmaksi kaikille osapuolille.
Kätilön työhön digitalisaatiolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Se voi muun muassa mahdollistaa uuden oppimisen ja työn tarkastelun uudesta näkökulmasta. Kuitenkin lukuisat kätilöt kohtaavat tälläkin hetkellä työssään tietojärjestelmistä aiheutuvien haasteita. Varsinkin poikkeusolosuhteiden aikana potilastietojärjestelmän käytettävyys korostuu entisestään ja helppokäyttöisyys olisi erityisen tärkeää. On selvää, että jokainen kätilö haluaa keskittyä siihen kaikkein olennaisimpaan eli kätilötyöhön: kohtaamiseen, hoitamiseen, ohjaamiseen ja läsnäoloon, potilastietojärjestelmän toimiessa hyvänä työvälineenä kätilötyön kirjaamisessa – ei kaiken huomion kohteena.
Päivi
kätilö
Kätilöliiton hallituksen jäsen

Lähde:

THL 2019. Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin. Digityö ja stressi -hankkeen loppuraportti. Työpaperi 4/2019. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-279-6

Jaa tämä postaus

Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto