Kardiotokografia eli ktg on ollut kansainvälisesti käytössä 1960-luvun lopulta alkaen. Ktg-laite rekisteröi sikiön sydämen lyöntitiheyttä ja kohdun supistuksia. Näistä piirtyvää käyrää arvioimalla seurataan sikiön vointia ja pyritään ehkäisemään sikiön hapenpuutetta synnytyksen yhteydessä.
Ktg-käyrän tulkinta on haastavaa, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Ohjeistuksia (guidelines) käyrän tulkinnasta on käytössä useita erilaisia eri maissa ja eri yksiköissä, ja ne ovat pitkään perustuneet hahmontunnistukseen eivätkä huomioi sikiön yksilöllistä tilannetta ja resursseja. Nykytiedon ja –tutkimuksen valossa ktg:n tulkinnan tulisi perustua sikiön fysiologian sekä sikiön ja synnyttäjän kokonaistilanteen ymmärrykseen.
Osallistuin vuoden 2022 aikana neljään CTG Masterclass –koulutuspäivään. Toukokuussa Turussa pidettiin kaksipäiväinen Basic-koulutus, jonka lisäksi seurasin kotisohvalta kaksi online-toteutusta tammikuussa ja marraskuussa (Advanced). Kouluttajalääkäreinä luennoivat lontoolaisissa synnytyssairaaloissa työskentelevät obstetrikot Edwin Chandraharan ja Susana Pereira, jotka työryhmineen ovat olleet kehittämässä sikiön fysiologiaan perustuvan ktg-tulkinnan ohjeistusta. He kehottavat aina ktg-käyrää tulkitessaan kysymään: is this baby fit for labor? Onko tällä sikiöllä voimia synnytykseen?
Ktg:n tulkinnan lähtökohtana tulee olla sikiön fysiologian tunteminen ja sikiön yksilöllisen tilanteen tunnistaminen. Käyrää tulkitessa tulee huomioida kokonaisuus: onko kyseessä antenataalinen, synnytyksen alkuvaiheen vai aktiivisen vaiheen käyrä? Raskausviikot, ensi- vai uudelleensynnyttäjä, raskauden kulku, synnyttäjän vointi? Jokainen ktg-käyrä tulee tulkita juuri tälle sikiölle ominaisena, kaikki vaikuttavat tekijät huomioiden.
Synnytyksen hoidossa sikiön voinnin seurannan tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä hypoksis-iskeemistä enkefalopatiaa, eli vakavaa aivojen hapenpuutetta synnytyksen aikana. Miksi siis keskitymme sydämen toimintaan? Koska sydämen aktiivisuutta säätelevät muut elimet, ja sydämen toimintaa tarkkailemalla on mahdollista hahmottaa sikiön voinnin kokonaisuutta. Ktg-käyrällä tarkkailemme sykkeen perustasoa ja sen vakautta, normaalia sykevälivaihtelua ja sikiön liikkeistä kertovia akseleraatioita. Aivojen, autonomisen hermoston ja lisämunuaisten toiminta heijastuu suoraan näihin normaalin ktg-käyrän piirteisiin.
CTG Masterclass –koulutuksissa perehdyimme neljään sikiöaikaisen hypoksian eli sikiön vähentyneen hapensaannin tyyppiin: krooniseen, vähitellen kehittyvään, sub-akuuttiin ja akuuttiin hypoksiaan. Kaikki hypoksian tyypit kuuluvat synnytysosaston arkeen, ja olennaista on hypoksian tunnistaminen ja tarvittaessa oikea-aikainen tilanteeseen puuttuminen. Kouluttajalääkärit kertoivat fysiologiseen ktg:n tulkintaan siirtymisen vähentäneen sekä toimenpiteitä että huonokuntoisia vastasyntyneitä osastoillaan.
Sikiö on sopeutunut hypoksiseen ympäristöön. Synnytyksen aikana supistukset heikentävät hetkellisesti sikiön hapensaantia verenvirtauksen vähentyessä istukassa ja napanuorassa. Korkea hemoglobiini, älykkäästi jakautunut verenkierto, nopea syke ja matalahko happisaturaatio mahdollistavat selviytymisen myös synnytyksenaikaisissa olosuhteissa. Sopiva määrä hypoksista stressiä itse asiassa kypsyttää sikiön keuhkoja ja hermostoa synnytyksen aikana, ja valmistelee sikiötä kohdunulkoiseen elämään.
Koulutuksissa keskusteltiin paljon tekijöistä, jotka aiheuttavat sikiölle stressiä ja altistavat hypoksialle. Näistä ilmeisin on supistustoiminta, ja erityisesti oksitosiini-infuusiolla tuetut supistukset. Jos ktg-käyrässä huomataan epätoivottuja muutoksia, on ensimmäinen toimenpide lähes poikkeuksetta stressin poistaminen – oksitosiini-infuusion tauottaminen ja tarvittaessa tokolyysi. Kohdun hyperstimulaatio ei ole harmitonta myöskään synnyttäjälle, vaan sen on todettu olevan yhteydessä suurempiin verenvuotoihin ja lapsivesiembolioihin.
Koulutuksissa käytiin läpi myös synnytyksenaikaisen infektion (korioamnioniitti) vaikutuksia ktg-käyrään. Miten tilanteeseen vaikuttaa synnyttäjän kuume, mekonium lapsivedessä, taustalla oleva huonon hoitotasapainon GDM? Mistä kertoo korostunut vaihtelu, miksi kaikki mikä näyttää akseleraatiolta ei olekaan sitä? Sain koulutuksista paljon uutta tietoa, omaa pohdittavaa ja työkaluja päivittäiseen toimintaan – sekä lisäksi innostuksen perehtyä aiheeseen yhä syvemmin.