Florence Nightingale. Nainen. Sairaanhoitaja. Hänet muistetaan parhaiten nykyisenlaisen hoitotyön esiäitinä. Mutta kuinka moni tietää, että Nightingale oli myös loistava tilastotieteilijä? Nightingale keräsi tilastotietoa jo Krimin sodan aikana ja käytti keräämiään tietoja parantaakseen oloja sotasairaalassa. Mahtavaa!
Historian kirjoihin mahtuu useita suurnaisia, jotka ovat muuttaneet maailmaa.Jos mietin, miten Florence muutti omalla toiminnallaan jo 1800-luvulla sotasairaaloiden toimintaa ja pelasti sotilaiden hengen kehittämällä annettua hoitoa, voin vain todeta, että nyt 2020-luvulla meillä on kaikki avaimet, jatkaa hoito- ja kätilötyön kehittämistä Florencen jalanjäljissä.
Jokainen meistä voi muuttaa maailmaa.
Lauri Kuosmanen, Itä-Suomen yliopiston professori ja sairaanhoitaja haastaa kaikki vuonna 2020 pro gradu-tutkielman, ylemmän amk-tutkinnon, tieteellisen artikkelin tai väitöskirjan tehneet hoitotieteilijät julkaisemaan tutkimustuloksiaan tiiviissä ja ymmärrettävässä muodossa sosiaalisen median eri kanavilla samalla tuoden esille oman ammatillisen taustansa hoitajana.
Tämä haaste kannattaa ottaa vastaan. Meillä Suomessa kätilötyö on huippulaatuista. Yhä useampi kätilö jatkaa maisteri- ja tohtoriopintoihin. Usein kuitenkin se tieto, taito ja tutkimustulokset, joita olemme saavuttaneet, eivät leviä suuren yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisissä konferensseissa suomalainen kätilötyön tutkimus on harmillisen vähän esillä verrattuna esim. muihin Pohjoismaisiin kollegoihimme.
Tänä vuonna on täydellinen mahdollisuus lähteä esittelemään omaa tutkimustaan suuremmalle yleisölle. Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry ja Itä-Suomen yliopisto järjestävät konferenssin teemalla ”Perustutkimuksesta innovaatioihin” syksyllä 2020 Kuopiossa. Tuosta konferenssista karttuu osaamista myös ajatellen tulevaa Pohjoismaista kätilökonferenssia, joka järjestetään Helsingissä toukokuussa 2022 teemalla ”Midwives promoting sexual and reproductive health and rights”. Nightingale antaa juuret hoitotieteelle ja näyttöön perustuvalle toiminnalle. Me määrittelemme mitä tulevaisuus on ja viemme omalta osaltamme Nightingalen aloittamaa työtä eteenpäin.
Tänään naisten päivänä juhlitaan naisten oikeuksia mutta myös heidän saavutuksiaan. Suomalaisnaisen elämä on monessa mielessä erittäin hyvin. Toki on monia asioita (kuten perheväkivalta ja palkkatasa-arvo), joissa on vielä paljon parannettavaa. Olemme kuitenkin tilastojen kärjessä monissa koulutukseen ja tasa-arvoon liittyvissä vertailuissa. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 57,5 prosenttia on naisia (v. 2018). Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 94 naista. Naisten osuus valituista oli 47 prosenttia, mikä on historiallisesti suurin osuus koskaan. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, eli naisten osuus kansanedustajista oli 9,5 prosenttia. Lisää tietoa suomalaisnaisten elämästä tilastojen valossa voit käydä katsomassa Tilastokeskuksen sivuilta.
Ota professori Kuosmasen haaste vastaan. Ota myös tavoitteeksi, että luet tänä vuonna ainakin kaksi Suomessa tuotettua kätilötyön tutkimusta. Meillä on mahtavia kätilötaustaisia tohtoreita ainakin pitkälti toistakymmentä ja gradunsa julkaisseita maistereitakin kymmeniä. Uskon, että Florence Nightingale olisi ylpeä tietäessään, miten tänä päivänä sairaanhoitajat ja kätilöt tekevät tutkimusta, julkaisevat artikkeleita ja väittelevät tohtoriksi.
Hyvää naistenpäivää arvon kollegani.