Tänä vuonna on vietetty suomalaisen neuvolan 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden päättyessä on aika tarkastella neuvolan historiaa ja tulevaisuutta kätilöiden näkökulmasta.
Neuvolan kehittäminen lähti aikoinaan tarpeesta puuttua korkeaan äiti- ja lapsikuolleisuuteen. Sekä neuvolan että äitiyshuollon kehittymisessä korkeatasoiseksi, kätilöiden rooli on ollut merkittävä.
Ensimmäinen neuvola perustettiin 1922 Arvo Ylpön ja vapaaehtoisjärjestöjen työn tuloksena. Lainsäädännöllä on ollut merkittävä osuus neuvolatoiminnan kehittymisessä ja niiden lukumäärän kasvussa. 1937 säädetyn äitiysavustuslain myötä osa äideistä saatiin käymään neuvolassa, mutta se ei yksin riittänyt. Vuonna 1938 kunnankätilöitä velvoitettiin lailla antamaan ohjausta pienten lasten hoidosta sekä antamaan äitiysneuvontaa. Tuolloin raskautta, synnytystä ja lapsivuodeaikaa pidettiin yhtenä kokonaisuutena ja äitiyshuollon työntekijällä edellytettiin olevan nimenomaan kätilön koulutus.
Lait kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista, kunnankätilöistä ja kunnallisista terveyssisarista säädettiin vuonna 1944 ja ne määrittelivät neuvolan sekä kätilön tehtävät. Kätilön tehtävänä oli äitiyshuolto. Toisin sanoen kätilön työtä oli raskaana olevien naisten hoito, äitiysavustuksen hakemiseen ja sen käyttöön liittyvä ohjaus ja neuvonta, synnytysten hoito kotona ja lapsivuoteisen äidin hoito. Hyvä synnytysten hoito sekä neuvolaverkosto mahdollistivat maailman alhaisimman äiti- ja lapsikuolleisuuden saavuttamisen muutaman vuosikymmenen aikana.
Sittemmin 1972 säädetyn kansanterveyslain myötä kätilöiden työn painopiste siirtyi kotoa sairaalaan ja kätilöt menettivät mahdollisuuden jatkaa työskentelyä kätilönimikkeellä neuvolassa. Nykyäänkin neuvoloissa työskentelee kätilöitä, useimmiten terveydenhoitajan nimikkeellä, sillä neuvolassa työskentelyn tai toimen edellytyksenä on terveydenhoitajan tutkinto. Usean tutkinnon vaatimus on yhteiskunnalle kallis ratkaisu ja pidentää merkittävästi koulutuspolkuja, takamaatta kuitenkaan korkeampaa ansiotasoa.
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämishankkeessa (SOTEKO) on tarkasteltu muun muassa kätilötutkinnon kaksoistutkintorakennetta (sairaanhoitaja – kätilö) ja EU-direktiivien toteutumista koulutuksessa. Direktiivin (2005/36/EY) määrittämä kätilökoulutuksen vähimmäiskesto ei hankkeen alatyöryhmän mukaan tällä hetkellä täyty. Se edellyttäisi kätilökoulutuksen pidentämistä koulutustason kuitenkaan nousematta. Tehy ja Suomen Kätilöliitto lausuivat marraskuussa hankkeen toimenpide-ehdotuksista. Ehdotimme muun muassa koulutustason nostoa ylemmälle korkeakoulutasolle. Se on perusteltua, koska kätilöiden osaaminen, tehtävät ja vastuut ovat laajoja ja liukuneet edistyneen asiantuntijan tasolle.
Koulutuksen keston lisäksi EU:n kätilödirektiivi (80/155/EEC Artikla 4) määrittelee kätilön tehtävät muun muassa raskauden seurannan osalta.
”Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kätilöillä on ainakin oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa seuraavaa toimintaa:
- Antaa luotettavaa perhesuunnittelutietoa ja -neuvontaa.
- Todeta raskaus ja seurata normaalia raskautta, tehdä tutkimuksia, jotka ovat tarpeen normaalin raskauden seuraamiseksi.
- Määrätä tai neuvoa tehtäväksi tutkimuksia, jotka ovat tarpeen riskiraskauksien toteamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Laatia vanhempien valmennusohjelma ja täydellinen synnytysvalmennuskurssi, joka sisältää hygienia- ja ravitsemusneuvontaa.
Opintojen aikana kätilöopiskelijan tulee hoitaa 100 säännöllistä raskautta, 40 riskiraskautta, 40 synnytystä, 100 lapsivuoteista ja 100 vastasyntynyttä. Kansainvälisen Kätilöliiton (ICM) mukaan kätilöiden tulee voida hyödyntää koulutustaan ja ammattitaitoaan laajasti naisten ja lasten parhaaksi. On siis jälleen kerran nostettava esiin, että Suomen neuvoloissa kätilöiden ammattitaitoa ei täysimääräisesti hyödynnetä raskaana olevien hoidossa ja kätilöiden oikeus harjoittaa direktiivin määrittämää toimintaa on rajoitettua.
Kätilöt ovat raskautta suunnittelevien, raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden naisten ja perheiden kokonaisvaltaisen hoidon ammattilaisia. Tämän lisäksi osaamisemme kattaa naistentautipotilaiden hoidon. Miten neuvolan seuraavat sata vuotta kehittyvät? Mikä on kätilöiden rooli neuvoloissa ja hyvinvointialueilla tulevaisuudessa? Kätilöiden potentiaalia ja ammattitaitoa ei tule jättää hyödyntämättä. Kätilöt voivat rikastuttaa neuvolaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ammattitaidollaan työskennellen yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Mitä monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista ja ammattitaitoa neuvolassa toimivilla ammattisilla on, sitä enemmän siitä hyötyvät palveluita käyttävät asiakkaat.
Onnea 100-vuotias neuvola ja sen kaikki ammattilaiset!