Koulutusta KTG:n eli kardiotokografian tulkinnasta 

KTG on menetelmä, jolla seurataan sikiön sydänääniä ja kohdun supistuksia raskauden ja synnytyksen aikana. Samanaikainen äidin sykkeen seuranta on myös perusteltua, jotta vältytään virheellisesti rekisteröimästä äidin sykettä sikiön sykkeenä. KTG menetelmänä on luotettavin sikiön voinnista ja hapetuksesta kertova menetelmä, JOS sitä osattaisiin tulkita oikein ja kokonaisvaltaisen, yksilöllisen potilastilanteen valossa. Osallistuin vuosi sitten, kätilöliiton stipendin turvin, Neoventan CTG masterclass -koulutukseen, jossa keskitytään fysiologiseen KTG-tulkintaan.  

Tärkein synnytyksen aikainen sikiön seurannan tarkoitus on välttää sikiön hapenpuutteesta johtuvia vaurioita, samalla minimoida tarpeettomia operatiivisia interventioita (imukuppi, sektiot) ja varmistaa hyvä synnytyskokemus tulevalle äidille ja perheelle. Vaikka KTG:ta on käytetty yli 40 vuotta, sitä on tulkittu ja arvailtu hyvin vaihtelevasti ja on saatu paljon vääriä positiivisia tuloksia. Kansallisissa oppaissa (guideline) perinteisesti opetetaan KTG:ta erilaisten kuvioiden tunnistamisella (esim. sinusoidaalikäyrä). KTG masterclass:n tavoitteena on ymmärtää sikiön fysiologiaa ja patofysiologiaa, jotka aiheuttavat tuota KTG kuviointia. Tätä patofysiologiaa voimme seurata ja ennustaa sikiön syketaajuuden muutoksista ja arvioida sikiön valmiuksia vastata hapenpuutteeseen tai mekaaniseen stressiin synnytyksen aikana. Koulutus opettaa milloin sikiö jaksaa kompensoida stressiä synnytyksen aikana ja milloin on syytä oikea-aikaisesti ja oikealla menetelmällä puuttua synnytyksen kulkuun, jotta sikiövaurioita ei tulisi. Kouluttajalääkäri tuo esille myös ajatuksen mikroverinäytteiden tarpeettomuudesta. Oikealla KTG:n tulkinnalla osaisimme arvioida syntymähetken pH:n ilman turhaa, kajoavaa ja aikaa vievää toimenpidettä, josta ei saada sikiön vointia luotettavasti kuvaavia tuloksia.  

Itselleni tämä koulutus oli ajatuksia mullistava ja silmiä avaava, miten paljon tietoa minulta onkaan jäänyt saamatta. Minulle on kätilökoulusta saakka kerrottu, että kätilö ei tulkitse KTG:ta, lääkäri tulkitsee. Mutta mitä muutakaan tuo KTG:n seuranta ja analysointi tai sen yrittäminen on, kuin tulkintaa yhteistyössä kollegoiden ja lääkärien kanssa. Kerron tässä muutamia koulutuksen pääpointteja. 

Kouluttajalääkäri on yhteistyötahoineen tehnyt tutkimusta Britanniassa, ja näiden tutkimusten pohjalta on tehty ohjeistus synnytyksen aikaisesta KTG seurannasta. Jokaisen KTG:n alussa tulisi varmistaa, että perustaso on sikiön raskausviikkoihin sopiva, 110-160 välillä, niin että ennenaikaisella se voi olla lähempänä 160bpm ja H40+ eteenpäin tulisi olla pääasiassa matalampi( FIGO 2015 ohjeen mukaan 110-150 tasolla). Tarkastellaan, että sikiön sykkeessä on normaali lyhytaikainenvaihtelu ja kierto(cycling) eli että syke vaihtelee ”nukkukäyrästä” normaalisti sikiön virkeämpään tilaan. Sydänäänilaskut voi peittää, näämme siitä miten sikiö voi laskujen välissä. Akseleraatioita esiintyy eli perustason nousua 15bpm, väh. 15sek ajaksi. Samalla huomioidaan laajempi kliininen kuva eli äidin lämpö, mahd. infektio, lapsivedenmeno/väri, sikiön kasvu/koko, tarjonta, synnyttäjän tilanne, ensi/uudelleen synnyttäjä, mikä on arvioitu syntymäaika, onko synnytys käynnissä, onko käynnistetty synnytys, tarvitaanko oksitosiinia. Synnytyksen aikana arvioidaan mikä on sikiön hapetustila, miten happi siirtyy äidistä lapseen, kestääkö lapsen sydän ja aivot, pystyykö lapsi kompensoimaan stressiä eli kestääkö sydänäänilaskuja ja milloin on syytä toimia synnytyksen päättämisen puolesta. Hapenpuute alkaa sydänäänilaskuilla, vaihtelu häviää (aivojen hapenpuute), perustaso nousee, (HUOM! kompensoitu stressi= tasainen syke, normaali vaihtelu), kun sikiö ei jaksa kompensoida= epätasainen syke ja vaihtelun muutokset, viimeisenä sydämen pettäminen ja sikiökuolema. 

Oksitosiinin käytössä huomioitavaa on, ettei sitä käytettäisi ponnistusvaiheessa, kun synnytys etenee hyvin, sillä lisätään vain sikiön stressiä. Supistusväli oksitosiinin ollessa käytössä olisi väh. 2,3 min. Infektiossa äidin 1asteen lämmön nousu nostaa sikiön perustasoa 10bpm, osalla sikiöistä perustaso ei infektiossakaan nouse yli 160bpm. 

 

 

Heli Kokkonen, kätilö, terveydenhoitaja, imetyskouluttaja 

Oheisesta linkistä pääsee tutustumaan koulutuksiin:CTG Masterclass « Neoventa Medical 

Tästä pääset tutustumaan ohjeistukseen KTG tulkinnasta ja toimintatavoista:Intrapartum Fetal Monitoring Guideline (physiological-ctg.com) 

How to Apply Physiological CTG Guidelines in Clinical Practice – YouTube 

 

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email
Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto