Ihmisoikeuksien julistuksen 1. artiklassa sanotaan, että ”kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”
Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia. ” Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksilla tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista, ilman painostusta tai väkivallan uhkaa. Seksuaalioikeuksien toteutuminen on keskeistä ihmisen hyvinvoinnin ja tasapainoisen elämän kannalta. Jokaisella on oikeus määrätä itse omasta kehostaan ja toteuttaa oman seksuaalisen suuntautumisensa mukaista seksuaalisuutta samalla kunnioittaen muiden oikeuksia.”
Seksuaali- ja lisääntymisterveys on, huolimatta kaikesta edistyksestä koulutuksen ja terveydenhuollon saralla, edelleen haastava aihe. Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet koetaan pelottavaksi tai vaaralliseksi, jopa enemmistön oikeuksia kaventaviksi. Aivan erityisesti ne kyseenalaistetaan, jos kyse on naisten, lasten tai vähemmistöjen oikeuksista. Lainmuutos, jolla homoseksuaalisuuden kriminalisointi päättyi, on 50 vuotta vanha ja tautiluokituksesta se poistettiin 40 vuotta sitten. Äitiyslaki uusittiin muutama vuosi sitten ja nyt se huomioi naispareille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridisen suhteen molempiin vanhempiinsa. Seksuaalioikeudet puhututtavat enemmän kuin koskaan ennen.
Monet seksuaalioikeuksia koskevat lainmuutokset ovat juuri nyt tarkastelussa. Translain etenemisestä on vastikään tehty päätös. Raskaudenkeskeytyslaki ja seksuaalirikoslaki ovat myös vihdoin työn alla. Sosiaali- ja terveysministeriön Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn tavoite- ja toimenpidesuunnitelmatyö vuosille 2020–2025 nostaa esille myös poikien rituaaliset ympärileikkaukset tavoitteena, että ne siirretään ikään, jossa poika voit itse päättää asiasta. Synnyttäjät peräävät oikeuttaan tulla kuulluksi ja kohdelluksi kunnioittavasti, synnytysväkivaltakeskustelua on käyty jo jonkin aikaa ja hyvä niin.
Miksi seksuaalisuus, seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet ovat niin tunteita herättäviä? Miksi naisia, lapsia ja sukupuoli- sekä seksuaalivähemmistöjä ei haluta suojella ja kohdella yhdenvertaisesti muun väestön kanssa? Naisten oikeus päättää omasta kehosta tai oikeus itse antaa tai olla antamatta suostumus seksiin tai sen seurausten hoitamiseen on kyseenalaistettu myös Euroopassa. Naiset ovat alkaneet puhua väkivallan kokemuksistaan terveydenhuollossa ja myös kätilöt ovat valmiita keskusteluun.
Kätilö on seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija ja kätilön tehtävä on ajaa myös seksuaalioikeuksien toteutumista sekä seksuaali– ja lisääntymisterveyden edistämistä. Kätilö on naisen ja perheen tukena haastavissa tilanteissa kuin myös ilon ja onnen hetkillä. Kätilö ei päätä asiakkaansa puolesta, vaan auttaa löytämään parhaita mahdollisia ratkaisuja.
Viime vuosien keskustelu synnytysväkivallasta on osa ihmisoikeus- ja seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet keskustelua. Huomioidaanko, kysytäänkö ja kunnioitetaanko naisen ja perheen päätöstä esimerkiksi raskaudenajan ja synnytyksen hoidossa? Ovatko koronapandemiarajoitukset synnyttäjän ja toisen vanhemman oikeuksien mukaisia? Koska yhtä selkeää vastausta ei voi olla, olisi asia mietittävä tapauskohtaisesti. Mikä puolestaan asettaisi perheet eriarvoiseen asemaan.
Kätilöt ovat ihmisoikeuksien puolella – aina. Kätilö ei koskaan eikä missään olosuhteissa voi toimia asiakkaansa oikeuksia sortaen. Miksi kuitenkin näemme kirjoituksia siitä, kuinka kätilön toimet aiheuttivat suuttumusta ja jopa pelkoa? Siihen en tietenkään osaa enkä voi vastata niin, että se olisi vastaus jokaiseen tilanteeseen. Mutta sen voi luvata, että kätilöt ottavat seksuaalioikeudet vakavasti ja ovat valmiita dialogiin asiakkaidensa kanssa niiden parantamiseksi.
Ehdotan, että pyrimme samaan suuntaan – emmekä toisiamme vastaan.