Suomen kätilöliitto logo
Suomen Kätilöliitto -
Finlands Barnmorskeförbund ry
The Federation of Finnish Midwives

Oikeus tukeen ja apuun raskauden aikana ja synnytyksessä

Syntymä koskee joka ikistä ihmistä

Raskauden aika ja synty ovat ihmisen kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille merkittäviä ajankohtia. Lasten saamisesta, raskauden ajasta ja syntymästä kaikilla ihmisillä on jonkinlainen käsitys ja jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Suomessa on tilastotietoa syntymäs ja synnytyksistä pitkältä ajalta. Toteutuneeseen lasten määrään ja perheen kokoon vaikuttavat monet asiat lapsitoiveiden lisäksi. Syntyneiden lasten määrää voidaan tarkastella historiallisten tapahtumien, mutta myös yhteiskunnan arvojen tai naisen aseman valossa. 

Synnytykset Suomessvuodesta 1751 alkaen (lähde: Tilastokeskus ja THL) 

 

Missä on kätilön paikka? 

Syntymästä ja synnytyksestä puhuttaessa puhumme myös kätilöiden osuudesta ihmisen elämän tärkeimpään tapahtumaan. Mitä kätilöltä odotetaan, mitä kätilö saa ja mitä ei saa tehdä? Miten aivan uuden ja vieraan ihmisen kanssa tulee sujumaan? Miten yhteistyö käynnistyy ja onnistuu? 

Suomessa kätilöitä on koulutettu jo yli kaksisataa vuotta, ja sitä ennen suomalaiset kätilöt pääsivät oppiin Tukholmaan jo 1700-luvulla. Tämän vuoden marraskuussa saamme iloita maamme kätilökoulutuksen 205. syntymäpäivästä. Kätilökoulutus Suomessa alkoi Turussa 1.11.1816, ja se siirrettiin Helsinkiin yliopiston yhteyteen vuonna 1833. Nykyisin kätilöksi voi kouluttautua kahdeksassa ammattikorkeakoulussa. Kätilön koulutus on kaksoistutkinto ja kaikki kätilöt ovat valmistuessaan myös sairaanhoitajia. Koulutus kestää 4,5 vuotta ja on laajuudeltaan 270 op. Kätilökoulutusta säätelevät EUdirektiivit (Direktiivi 2005/36/EY ja Direktiivi 2013/55/EU).  Koulutetun kätilön tunnistaa siitä, että vain kätilö voi käyttää kätilöä ammattinimenä. 

 

Medikalisoituiko syntymä? 

Maailma, tieteellinen kehitys ja hyvinvoinnin parantuminen on ollut nopeaa viimeisen sadan vuoden aikana. Olemme oppineet mm. hoitamaan diabetesta, antibiootit on keksitty ja yleinen hygienia on parantunut ja parantanut ihmisten terveyttä kaikkialla. Naisten elämä on monin tavoin fyysisesti kevyempää nyt kuin kaksi sataa vuotta sitten. 

Imeväiskuolleisuus tuhatta elävänä syntynyttä kohti vuodesta 1820 alkaen (lähde: Tilastokeskus ja THL)

 

 

Raskauden seurannan ja synnytyksen onnistuminen eivät tietenkään ole mitattavissa ainoastaan eloonjäämisellä  ei synnyttäjän eikä syntyneen lapsen tai lasten. Synnytyskokemus, koettu turvallisuus, synnytyksen kulkuun puuttuminen, synnyttäjän itsemääräämisoikeus, komplikaatioiden määrä, synnytyksen kesto, kivunlievityksen oikea-aikaisuus ja teho sekä monet muuta asiat vaikuttavat siihen, miltä synnytys tuntui. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös synnytyksen jälkeen sairaalassa vietetty aika – Miten synnytyksestä toivutaan? Miten imetys pääsee alkuun? Miten tuoreet vanhemmat kokevat osaavansa hoitaa vauvaa, muun muassa?  

 

Synnytyssairaaloiden väheneminen vuodesta 1975 alkaen (lähde: THL) 

Keskittäminen 

1970- ja 1980-luvuilla synnytysosastolla oli keskimäärin hiukan yli tuhat synnytystä vuodessa. Nyt määrä on tuplaantunut kahteen tuhanteen. Pienten yksikköjen sulkemisen taustalla ovat olleet kasvavat kustannukset ja hankaluus rekrytoida lääkäreitä. Lisäksi päivystysasetuksen myötä korostettiin suurten yksiköiden laatua ja pieniä yksilöitä alettiin pitää turvattomina. Keskittämisen myötä kuitenkin synnyttäjien matkat lähimpään synnytyssairaalaan  pidentyvätNiinpä matkasynnytykset ja muut suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset  yleistyvät. Synnytyssairaalan henkilökunnan kokemuksen voidaan ajatella vahvistuvan, kun synnyttäjiä on keskittämisen vuoksi enemmän, mutta toisaalta monet voivat kokea suuret yksiköt laitosmaisiksi. Joka tapauksessa synnytyspaikka on useille perheille entistä kauempana. Eikä synnytyspaikan valitseminen ole käytännössä mahdollista muuta kuin pääkaupunkiseudulla. 

 

Synnytykseen valmistautuminen 

Miten ensimmäistä lastaan odottava perhe voi valmistautua asiaan, josta heillä ei ole mitään kokemusta, mutta aiheesta kuultuja kertomuksia sitäkin enemmän? Synnytyssuunnitelma kannattaa tehdä. On hyvä, että kokonaisuuteen perehdytään hyvissä ajoin ja mietitään, miten toivoasioiden menevän. Jos kaikesta huolimatta suunnitelmaa ei voida seurata, on sekin asia, jota on hyvä etukäteen pohtia. Tilanteet voivat muuttua, mutta se ei tarkoita, että synnytys tai synnyttäjä olisi epäonnistunut. Synnytys etenee harvoin niin nopeasti, etteikö keskustelulle olisi aikaa. Lähes aina on aikaa pohtia vaihtoehtoja ja tuoda julki se, että kokee jonkin asian hankalana. 

 

Koulutettu kätilö on synnyttäjää ja perhettä varten

Suomen Kätilöliitto on maamme kuudentoista kätilöyhdistyksen yhteinen toimija. Kätilöliitto puhuu jäsentensä äänellä. Kätilöliiton tehtävät ja toiminnan tärkeimmät painopistealueet ovat:
1. Kätilön profession vahvistaminen
2. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen
3. Imetys- ja synnytyskulttuurin vahvistaminen ja kehittäminen
4. Yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen 

Oikeus kätilön apuun on seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeus 

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia ja perustava arvo kaikelle kätilötyölle. Kätilön tärkein tehtävä on edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä oikeuksia. Yhteistyötä kätilöt tekevät niin asiakkaidensa kuin muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Jotta pääsemme yhdessä parhaaseen mahdolliseen kokemuksen jokaisen asiakkaamme kanssa, kannattaa meidän kääntyä toistemme puoleen, pyrkiä vuoropuheluun ja opettaa toisiamme. Sitä kätilöt toivovat ja siihen olemme valmiita. 

Kirjoittajat:
Katriina Bildjuschkin, Suomen Kätilöliitto ja Mika Gissler, THL 

Lähteet: 

– Direktiivi 2005/36/EY.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta. 

– Direktiivi 2013/55/EU.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. 

– Laiho, A. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. 1991.Helsinki: Valtion painatuskeskus. 

– Paananen, U., Pietiläinen, S.,Raussi-Lehto, E.,  Äimälä, A-M.  Kätilötyö. Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika. Edita. 

– Pienimaa, A-K. Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus. 2014.   Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet ja keskeiset sisällöt. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

– THL: Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tilastot: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys  

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email
Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogiarkisto