Kätilöt bloggaa

Raskaaksi tulemisen ja lapsen hankinnan haasteista

YLE uutisoi sivuillaan 13.8. että suomalaisten lastenhankintaan vaikuttaa koronaepidemiaa enemmän vaikeus löytää sopiva kumppani. Aiempaa hyväksyttävämpää on myös valita lapseton elämä. Työelämän epätasa-arvo tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta raskaussyrjintä on edelleen vaiettu aihe, eikä sen kohteeksi joutuvat uskalla itse ottaa asiaa puheeksi omilla työpaikoillaan. Yhteiskuntamme on juhlapuheissa lapsimyönteinen mutta työpaikoilla määräyskirjaa jatkettaessa jotain aivan päinvastaista.

Avoin utelu lapsentekosuunnitelmista alkaa olla kyseenalaista, ja työnhakutilanteessa myös kiellettyä. Asiaa pitää tietysti pohtia monelta kannalta. Itsevalittu lapsettomuus ei ole tabu, vaikka nuorten naisten syyllistäminen erilaisin ”synnytystalkoo-kampanjoineen” säännöllisesti saakin julkisuutta.

Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen tasapainoisen väestörakenteen. Sopivassa suhteessa kaikenikäisiä ihmisiä on ideaali, joka länsimaissa ei toteudu alhaisen syntyvyyden vuoksi ja kehittyvissä maissa huonon terveydenhuollon ja yhteiskunnan muiden haasteiden vuosi.

Mikä avuksi, kun lapsia ei koskaan synny sopivaa määrää tai ainakaan oikeaan aikaan? Työn, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen on haastavaa. Raskaana oleva ja pienten lasten vanhemmat elävät taloudellisesti niukkaa elämää ja tukien jatkumisen ja palkkatyön yhdistäminen voi olla haasteellista. Perheille tai naiselle, jo raskauden suunnittelu ja toive raskaudesta voi olla hankalaaja epävarmaa aikaa elämässä. On tärkeää, että he saavat tukea niin yhteiskunnalta työnantajalta kuten läheisiltäänkin.

Moderni länsimainen elämäntapa tuo myös omat ongelmansa. Ikuinen nuoruus vaikuttaa jatkuvan loputtomiin ja hedelmällisyyden heikkeneminen on tosiasia, josta tiedetään liian vähän. Raskauden yrittämistä ei voi lykätä loputtomiin. Toisaalta tiedostava tapa elää haastaa nuoria aikuisia tekemään myös kestävän kehityksen kannalta harkittuja ratkaisuja.

Tasa-arvolain mukaan vanhemmuuden kustannuksia tulee tasata. Katkeilevat työsuhteet, pätkätöiden ja perhevapaiden vaikutukset esimerkiksi naisten eläkekertymään heikentävät naisen taloudellista asemaa.

Suomessa ihmisen velvoite hoitaa terveyttä on tietysti jokaisella kansalaisella itsellään mutta myös yhteiskunnalla. On täysin sietämätöntä, että sama taho, joka verovaroin kustantaa terveyspalvelut, jättää raskaana olevan itse selviämään raskauden ja lapsenhankinnan tuomista kustannuksista. Ei voi olla niin, että nuoret naiset kantavat tämän taakan yksin harteillaan.

Raskaaksi tulemisen pitäisi olla aihe, joka herättää iloa, josta voi vapaasti, ilman pelkoa määräyskirjan katkeamisesta keskustella työpaikalla. Arki voi muuttua vauvahaaveen myötä karuksi; syntyvyys nousuun, väkiluku kasvuun, mutta älä vain kuvittele, että saat jatkoa määräyskirjallesi, saatikka voisit palata samaan työpisteeseen äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen.

Jos työkaveri kertoo itkien, että on raskaana ja voi huonosti, muttei voi kertoa siitä kenellekään määräyskirjan katkeamisen pelossa, kertoo se huolestuttavaa viestiä kaksinaismoralismista.  Kätilöt ovat naisen ja perheen asialla sekä naisten puolella.  Kiristyvän kilpailun ja taloudellisen niukkuuden aikana kätilöitä tarvitaan ajamaan naisten ja perheiden asemaa edelleen.

 

Kätilöliiton hallitus

Jaa tämä postaus

Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto