Vauvan syntymä

Vauvan syntymä on onnellinen asia, josta tekee mieli kertoa kaikille – myös meidän kätilöiden mielestä. Synnytyssairaaloissa on monia tapoja kertoa syntyneistä vauvoista, ilmoitus laitetaan usein fyysisesti erilaisiin tauluihin synnytysosaston seinälle sekä kuva taulusta someen. Syntyneiden lasten määrän lisäksi kerrotaan myös vauvojen sukupuoli. Tavallisimmin valittavissa on kaksi eri värivaihtoehtoa, sininen ja punainen. Valinnanvaraa on sen sijaan siinä, että ovatko ne sukkia, vauvankasvoja, sydämiä tai jotain muuta.
Eri aikoina eri väreillä on ollut erilaisia merkityksiä. Hempeä vaaleansininen oli aikoinaan suosiossa pikku tyttöjen mekoissa. Nyttemmin sininen on poikavauvan väri. Eräs luennoitsija kuvasi naisen elämänkaarta värein- vaaleanpunainen, kirkas punainen, vanha roosa. Väreillä on merkitystä, mutta ne ovat aina sopimuksen varaisia.

Kaikissa synnytyssairaaloissa ollaan muutamia kertoja vuodessa tilanteessa, jossa vauvaa ei voi merkata punaisella tai sinisellä värillä. Intersukupuolisia ihmisiä on väestöstä eri määrittelystä riippuen 0,02 – 1,7%. Usein intersukupuolisuus tulee esille vasta myöhemmin, ei synnytyksen yhteydessä. Kätilö ei onnittele synnyttäjää ja perhettä kertomalla vauvan sukupuolta, koska ei ole siitä aivan varma. Yleensä tilanne herättää hämmennystä, myös meillä synnyttämisen ja vauvojen erityisasiantuntijoilla. Mikä väri valitaan taululle, jos ei ole tarjolla muuta kuin sinistä ja punaista?

Miten puhumme vauvasta, miten sanoitamme vauvan piirteitä vanhemmille ja muille omaisille? Muistammeko kaiken muun kauniin vauvassa? Tilanteeseen, jossa vauvan sukupuoli ei ole selkeä, voi myös liittyä monta tutkimusta ja keskustelua vauvan terveydestä ja tulevaisuudesta vanhempien kanssa. Tässäkin tilanteessa vanhemmat tarvitsevat tukea epävarmuuden tunteeseen ja läsnäoloa siihen hetkeen. Voimme luoda heille uskallusta ja avoimuutta kohdata oma perhe ja muut omaiset.

Pidämmekö me kätilöt yllä tiukkaa jakoa kahteen sukupuoleen, vaikka ihmisen sukupuoli on moninainen ja huomattavasti laajempi käsite? Jotkut ehkä ajattelevat, että miksi muutaman vauvan tähden pitäisi muuttaa tapaa sinisen ja punaisen käyttämisessä? Ei tarvitsekaan, mutta vaihtoehtoja voisi olla enemmän. Sensitiivisyys ei ole sama kuin neutraalius. Yhdessä sairaalassa on käytäntö, että vauvat merkitään vuorokauden ajankohdan mukaan, onko syntynyt päivällä vai yöllä. Taululle merkitään vauvat auringolla ja kuulla. Mitä muita vaihtoehtoja meillä voisi olla? Tai riittäkö että taululla on vain vauvojen määrä?

Käytäntö, jossa vanhempi itse saa katsoa syntyneen vauvan genitaalit ja päätellä vauvan sukupuolen on hyvä. Se on vanhemmalle myös mahtava tunne saada itse katsoa omaa vauvaansa päästä varpaisiin ja siinä ihastellessa samalla huomata vauvan sukupuolen. Kuten monessa muussakin asiassa vauvan syntymähetkellä, niin sukupuolen kertomisella on harvoin kiire ja vielä harvemmin se asia, joka vaikuttaa hänen vointiinsa vastasyntyneenä. Sukupuolen voi kirjata potilastietojärjestelmään heti, vaikka sitä ei vanhemmille ääneen sanokkaan.

Miksi dikotomista sukupuolijakoa kannattaa haastaa? Lapsi muodostaa oman minä- ja kehokuvansa sekä identiteettinsä sen mukaa, miten muut ihmiset hänen ympärillään sitä sanottavat. Reippaat pojat ja kiltit tytöt – ajattelu pyrkii muokkaamaan toimijuutta sekä sitä, mitä pidetään toivottavana. Sanoittaessamme toivottavaa tapaa olla tyttö tai poika saatamme rajoittaa lapselta sellaista, josta hän itse olisi kiinnostunut. Sukupuoli on kuitenkin muutakin kuin genitaalit tai hormonitoiminta. Tapa olla tyttö, poika tai jotain ihan muuta on jokaisella erilainen.

Kiintymyssuhde vauvaan alkaa muodostua heti, jo ensimmäisistä tunneista, se minkälainen kuva vanhemmalla on omasta lapsestaan muokkaa tulevaisuutta. Synnytys- ja synnyttäneiden osastolla vanhemmat voivat sanoa, että ihana kun hän on tyttö, koska en osaisi kasvattaa poikaa tai päinvastoin. Ovatko kaikki tytöt samanlaisia ja pitääkö heidät kasvattaa samanlaisesti? Miten se edes on mahdollista, kun on niin monen erilaisia vanhempia? Onneksi yhteiskunta on hieman muuttunut ja nähdään enemmän yksilö sukupuolen takana.
Kätilöille ihmisoikeudet ja seksuaalioikeudet ovat etiikan kivijalka. Jokaisella kätilön asiakkaalla pitää olla varmuus siitä, että tulee kohdatuksi omana itsenään. Kätilön hoidossa jokaisella on turvallista olla.

Tällä viikolla vietämme alkukesästä syksylle siirrettyä Pride-viikkoa. Vuosittainen viikko muistuttaa meitä seksuaalioikeuksien tärkeydestä, mutta pidetään ne kirkkaana mielessä myös ne 51 muuta viikkoa.