Keho, oman kehon rajat, tunteet, ihastuminen, suhteet, oma identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli, seksuaalioikeudet, itsemääräämisoikeus, murrosikä ja kehon muutokset, seksuaaliterveys, seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta, seksi, seksitaudit, ehkäisy, raskaaksi tuleminen ja raskaus, vanhemmuus ja perhe. Nämä kaikki kuuluvat tai voivat kuulua osana meidän jokaisen seksuaalisuutta ja nämä kaikki kuuluvat osana lapsille, nuorille ja aikuisille annettavaa seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatus on kokonaisvaltaista ja positiivisista lähtökohdista olevaa seksuaalisuuden monipuolista opettamista, ohjaamista ja neuvontaa. Seksuaalikasvatusta ei pidä nähdä vain terveyspainotteisena tai ongelmalähtöisenä opettamisena vaan monipuolisena ja monimuotoisuutta tukevana ja vahvistavana osana ihmisen elämää.
Seksuaalikasvatuksen antaminen lapsille ja nuorille on meidän aikuisten vastuulla – niin lapsen vanhempien, ammattikasvattajien kuin lapsia ja nuoria kohtaavien terveydenhuollon ammattilaisten. Aikuisille tulee samalla tavalla antaa seksuaalikasvatusta aina, kun siihen on tilaisuus ja tarve. Kätilö voi antaa seksuaalikasvatusta hyvinkin monipuolisesti ja monipuolisissa työtehtävissä ja terveydenhuollon yksiköissä: esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa, mahdollisesti työskennellessään kouluterveydenhuollossa, ehkäisypalveluissa sekä gynekologisissa ja obstetrisissa yksiköissä.
Iso osa lapsille ja nuorille annettavasta seksuaalikasvatuksesta on niin sanottua epävirallista seksuaalikasvatusta, jota annetaan kotona tai jota lapsi tai nuori saa ystäviltään, lähipiiriltään tai hakee netistä. Pienempi osa niin lapsille kuin aikuisillekin annettavasta seksuaalikasvatuksesta tapahtuu ammattilaisen antamassa virallisessa seksuaalikasvatuksessa, -opetuksessa ja -ohjauksessa. Mutta kuka on pätevä antamaan seksuaalikasvatusta?
Kätilö on seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Kätilön koulutukseen kuuluu isolta osin (60 opintopistettä) seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen ja kliinisen osaajan opintoja sekä lisäksi ohjaus- ja opetusosaamista ja näyttöön perustuvaan toimintaan tukevia opintoja. Kätilön työhön kuuluu vahvasti seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden ohjaaminen, tukeminen ja vahvat vuorovaikutustaidot. (1) Kätilö ei ole kuitenkaan ammattikasvattaja.
Myös mediassa on lähiaikoina keskusteltu verrattain paljon siitä, millaisella koulutustaustalla henkilö on pätevä antamaan seksuaalikasvatusta- tai neuvontaa. Ajattelen, että seksuaalikasvatusta voi antaa hyvin monipuolisella koulutus- ja ammattitaustalla, mutta seksuaalikasvattajana toimimiseen tarvitaan riittävän laadukas ja monipuolinen koulutus sekä jatkuvaa oman osaamisen ylläpitämistä.
Suomessa ei ole kuitenkaan ole yhtenäisesti määriteltyä standardeja seksuaalikasvatuskoulutukselle tai seksuaalikasvattajan osaamiselle. Suomen seksologisen seuran nettisivuilla (2) todetaan, että seksuaalikasvatuskoulutuksen tulee antaa valmiudet seksuaalikasvatukseen, -valistukseen ja -opetukseen lasten, nuorten ja aikuisten parissa. Muutoin koulutusrakennetta tai opiskelijavalintaan liittyviä kriteereitä ei ole yhtenäisesti määritelty. Yhtenäisiä kriteerejä koulutukselle ei ole myöskään määritelty Pohjoismaisessa kliinisen seksologian yhdistyksessä (Nordic assosiation for clinical sexology, NACS). NACS:n seksuaalikasvattajan eettisissä ohjeissa todetaan, että seksuaalikasvattajan tulee olla riittävän koulutettu ja osaava (3).
Vaikka kätilöllä on koulutuksensa ja mahdollisen työkokemuksensa myötä erinomainen edellytys antaa seksuaalikasvatusta eri ikäryhmille, näen seksuaalikasvatuskoulutuksen ammatillisena täydennyskoulutuksena merkittävänä lisänä osaamisen vahvistamisessa ja tukemisessa. Seksuaalikasvattajakoulutuksen tulisi nimensä mukaisesti tarjota opiskelijoille seksuaalisuuden moniulotteisuuden opetuksen lisäksi edellytyksiä ja valmiuksia kasvatustehtävään eli tukea ja vahvistaa opiskelijoiden pedagogista osaamista. Tällä hetkellä seksuaalikasvatuskoulutusta tarjoaa tietääkseni vain yksi taho Suomessa, Sexpo säätiö. Minun nähdäkseni Suomeen tarvitaan lisää toimijoita, tahoja ja korkeakouluja, jotka tarjoaisivat seksuaalikasvatuskoulutusta. Lisäksi tarvitaan yhtenäiset kansalliset kriteerit koulutusrakenteelle ja sen sisällölle. Koulutuksen riittävä laadukkuus ja näyttöön perustuva opetus pystytään varmistamaan vain yhtenäisten koulutusstandardien ja vaatimusten myötä.
Seksuaalisuus on iso osa ihmisten elämää. Laadukasta seksuaalikasvatusta ei ole riittävästi saatavilla – ei lapsille, nuorille, ei aikuisille, saati erityisryhmille. Suomeen tarvitaan lisää seksuaalikasvattajia ja monipuolisempaa koulutustarjontaa.