Kätilön työssä tiedon jakaminen ja verkostoituminen ovat merkittävässä roolissa. Kätilöinä teemme yhteistyötä moninaisten tahojen kanssa, omaksumme jatkuvasti uutta tietoa ja jaamme osaamistamme kollegoillemme ja asiakkaillemme. Kätilöinä voimme vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti naisten hyvinvointiin, asemaan ja tasa-arvoon.
Suomalaisen kätilölaitoksen kehittymistä ajoi vahvasti jo yli sata vuotta sitten Helsingin yliopiston synnytysopin ja lastentautiopin professori ja kätilöiden oppilaitoksen johtaja Gustaf Heinricius. Hän tavoitteli kätilöiden tiedollisen ja siveellisen tason kohottamista ja myös kätilöiden omien etujen ajamisen taitoja. Verkostoitumisen ja tiedon jakamisen vuoksi Heinricius perusti Kätilölehden, jonka ensimmäisessä numerossa hän esitti vetoomuksen kätilöyhdistysten perustamiseksi. Tästä parin vuoden kuluessa, vuonna 1898, perustettiinkin ensimmäiset läänien omat kätilöyhdistykset, ja kätilöiden kansalliset verkostot syntyivät. Nykyään Kätilöliiton alla on 16 paikalliskätilöyhdistystä.
Meillä nykykätilölläkin on kykyä ja halua vaikuttaa niin paikallisesti kuin yhteiskunnallisesti, ja tehdä yhteistyötä ja verkostoitua erilaisten tahojen kanssa. Havainnoimme yhteiskunnallisia epäkohtia ja kehittämistarpeita niin omassa työssämme kuin yleisesti naisten elämän ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä tasa-arvoisemman ja yhdenmukaisemman yhteiskunnan saavuttamiseksi; tämä on osa kätilöiden eettistä kehittämisosaamista.
Kätilönä voi verkostoitua paitsi tutustumalla rohkeasti muualla työskenteleviin kollegoihin, myös monenlaisten yhdistysten kautta. Oman kätilöyhdistyksen kautta voi aloittaa helposti, vaikkapa vuosikokouksessa omassa kätilöyhdistyksessä. Siellä valitaan uusia hallitusjäseniä ja jaetaan vastuita. Siinä tulee huomaamattaan ehkä vedetyksi mukaan mielenkiintoiseen ja palkitsevaan hallitustyöhön, ja sitä myötä aktivoituu usein myös Kätilöliiton toimintaan ja laajempaan vaikuttamiseen. Näin kävi minulle ja olen kiitollinen kahdeksasta yhdistystoimijavuodestani Uudenmaan läänin kätilöyhdistyksessä. Monipuolinen verkostoituminen tuli tässä toiminnassa kaupan päälle bonuksena.
Osallistuin myös Kätilöliiton vuosikokouksiin paikallisyhdistyksen äänivaltaisena edustajana useiden vuosien ajan. Olen kokenut tärkeäksi olla mukana vaikuttamassa oman ammatillisen järjestön päätöksiin ja valintoihin. Kätilöliitto valitsee vuosittain edustajansa myös yhteistyöjärjestöihinsä. Tällöin saa osallistua yhteistyöjärjestön päättäviin kokouksiin ja Kätilöliiton virallisena edustajana saa kutsuja myös muihin yhteistyöjärjestön järjestämiin tapahtumiin.
Toimin Kätilöliiton äänivaltaisena edustajana Naisjärjestöjen Keskusliitossa ainakin viiden vuoden ajan. Kätilöedustajana pääsin mukaan kiinnostaviin järjestön tasa-arvotapahtumiin, antoisiin keskusteluihin ja vuosikokouksiin, joissa päätettiin tämän naisjärjestöjen kattojärjestön hallituksesta, taloudesta ja linjauksista. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu sen yli 70 jäsenjärjestön myötä yli 400 000 jäsentä! Olen voinut olla mukana vaikuttamassa laajalti – verkostoni ja ymmärrykseni laajenivat isompiin naisteemoihin, kuten yhdenvertaisuus, naisten oikeudet, palkkatasa-arvon edistäminen.
Olen toiminut myös muutamia vuosia Kätilöliiton edustajana Väestöliitossa. Väestöliitto tarjoaa palveluita niin kansalaisille kuin ammattilaisille ja vaikuttamistyön tavoitteena on edistää ihmisoikeuksia, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, terveyttä ja yhdenvertaisuutta. Väestöliitto tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen tukea valtakunnallisesti. Väestöliitolla on myös oma tutkimusyksikkö, Väestöntutkimuslaitos: sen keskeisiä tutkimuskohteita on Suomen väestön rakenne ja hyvinvointi sekä syntyvyys, parisuhteet, perheiden hyvinvointi ja ikääntyminen sekä perhesukupolvien väliset suhteet. Väestöliitto järjestää vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta, kevät- ja syyskokouksen, joihin 34 jäsenjärjestön edustajaa kutsutaan. Kätilöliiton edustajia on kaksi.
Kannustan niin tuoreita kätilönuppusia kuin pitemmän kätilöpolun kulkijoita hakeutumaan mukaan yhdistystoimintaan ja siten laajentamaan asiantuntijuutta ja verkostoitumaan kiinnostavien nais- ja moninaisuuden asiaa ajavien ihmisten joukkoon. Kannustan myös jo Kätilöliiton valittuina järjestöedustajina osallistumaan äänivaltaisina vaikuttajina järjestöjen vuosikokouksiin ja erilaisiin tapahtumiin. On avartavaa seurata toisen järjestön toimintaa läheltä. Joskus voi avautua jopa kiinnostava urapolku verkostojen kautta: Minut valittiin viime Naisjärjestöjen Keskusliiton hallinnon assistentiksi. Ajattelen, että valinnassa juuri kätilö sai tunnustusta.