Aluevaalit tulee, oletko valmis? 

Aluevaalit lähestyvät tammikuun lopussa. Oletko päättäjänä ja aluevaaliehdokkaana tietoinen, millaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita hyvinvointialueesi tulisi asukkailleen tarjota? Oletko äänestäjänä tietoinen, minkä puolesta äänesi annat? 

Sikiövaihe, synnytys ja elämän ensimmäiset vuodet ovat ihmisen koko elämän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta erittäin merkityksellisiä. Tiedämme, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy tulevat yhteiskunnalle halvemmiksi kuin sairauksien hoitaminen. Lisäksi se on inhimillisempää: ongelmien korjaaminen jälkikäteen tulee aina kalliimmaksi myös yksilölle itselleen. 

Seksuaaliterveys, seksuaalioikeudet, lisääntymisterveys 

Seksuaalisuus on osa jokaista ihmistä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisella on oikeus saada tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja seksuaalioikeuksista sekä päättää omasta seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä. Palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla kaikille ihmisille sukupuolesta ja taustasta riippumatta. Palvelut on järjestettävä kielelliset oikeudet huomioiden. Etenkin nuorille suunnattujen palveluiden tulee olla helposti saatavilla. On näyttöä, että alle 25-vuotiaille tarjottu maksuton ehkäisy vähentää raskauden keskeytyksiä, mutta silti edelleen löytyy kuntia, jossa ehkäisyä ei ole saatavilla nuorille maksuttomasti tai sitä on saatavilla lyhyen aikaa. Tämä asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan.  

Pelkkä ehkäisyneuvonta ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan myös kokonaisvaltaista seksuaaliterveysneuvontaa. Lisäksi tulee ehkäistä ja torjua seksuaaliväkivaltaa.  Seksuaaliväkivallan sekä lähisuhdeväkivallan tunnistamis- ja hoito-osaamista tuleekin vahvistaa. Väkivaltaa kokeneille tulee olla saatavilla kriisiapua ja tukipalveluita. Seksuaaliväkivallan uhrin tukikeskuksia (SERI) on Suomessa yksitoista, mutta vielä on hyvinvointialueita, joissa SERI-keskuksia ei ole.   

Mitä näistä palveluista on saatavilla sinun asuinkunnassasi tai hyvinvointialueella? 

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut 

Lähes jokainen lasta odottava perhe käyttää neuvolan ja julkisten sairaaloiden sekä varhaiskasvatuksen palveluja. Neuvolan henkilöstömitoitukseen on olemassa suositukset, mutta kaikissa kunnissa tai hyvinvointialueilla ne eivät toteudu, eikä terveydenhoitajia tai kätilöitä ole neuvoloissa riittävästi hoitamaan lain määräämiä velvoitteita ja tehtäviä. Hyvä päättäjä ja äänestäjä, ovatko asuinalueesi äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstöresurssit kunnossa? Saako neuvolasta apua raskaudenaikaisen terveydentilan äkillisesti muuttuessa, odottajan tai vanhempien huolen noustessa tai esimerkiksi imetyspulman esiin tullessa? Entä jos perhe on erityistä tukea tarvitseva? Saavatko he kaikki tarvitsemansa palvelut saman katon alta ja ovatko hoitopolut selkeitä sekä ammattilaisille että perheille? 

Perhe- ja synnytysvalmennus 

Synnytykseen valmistautuminen on tärkeä osa raskautta ja vanhemmuuteen valmistautumista. Laadukkaan perhe- ja synnytysvalmennuksen myötä odottaja ja hänen puolisonsa tai tukihenkilö saavat riittävästi asianmukaista tietoa synnytyksestä. Valmennus mahdollistaa synnyttäjän aktiivisen toimijuuden ja osallistumisen omaan hoitoonsa sekä siihen liittyvään päätöksentekoon sekä antaa voimavaroja. Synnytysvalmennusta tulisi järjestää ensisynnyttäjä perheiden lisäksi myös tarvittaessa uudelleen synnyttäjille.  

Synnytyspelon hoito 

Synnytyspelko on varsin yleistä. Se aiheuttaa moninaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita ja häiritsee ja/tai estää synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumista. Synnytyspelko voi altistaa traumatisoitumiselle synnytyksessä, synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja ongelmille varhaisessa vuorovaikutuksessa. Synnytyspelon hoidolle tulee olla yhtenäinen hoitomalli ja hoitopolun tulee olla selkeä niin raskaana olevalle naiselle kuin terveydenhuollon ammattilaisille neuvolassa ja sairaalassa. 

Synnytyksen aikainen tuki ja synnytyskokemus 

Synnytyksen aikaisella tuella ja läsnäololla on merkitystä turvallisuuden tunteen, kuulluksi tulemisen ja synnytyksen kulusta riittävän tiedon saannin kannalta. Synnytyskokemuksella tiedetään olevan vaikutusta imetyksen käynnistymiseen, varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Näin ollen kätilöillä tulee olla mahdollista antaa synnyttäjän toiveiden ja tarpeiden sekä hoidon vaatimaa läsnäoloa ja tukea synnytyksen aikana.  

Synnytyksen jälkeinen hoito ja synnytyskeskustelu 

Myös synnytyksen jälkeen hoitajaresurssit on oltava kunnossa. Niitä laskettaessa tulee huomioida, että lapsivuodeosastolla äiti-lapsipari tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että potilaita on yhden sijasta kaksi, ja että perheen toinen vanhempi tarvitsee myös tukea ja ohjausta. Perheiden tulee saada omiin toiveisiinsa, tarpeisiin ja kokemuksiinsa sopivaa vauvanhoito- ja imetysohjausta. Imetysohjauksen tulee perustua näyttöön ja terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittävä imetysosaaminen. Vauvamyönteisyyttä edistävät toimintatavat perustuvat näyttöön ja ovat kustannustehokkaita. Niiden käyttöönottoa tulisi vahvistaa sekä neuvoloissa että sairaaloissa. Ohjausta ja neuvontaa tarvitaan myös synnytyksestä palautumiseen, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Synnytyksessä mukana olleella kätilöllä tulee myös olla aikaa käydä keskustelemassa perheen kanssa synnytyksestä. Myös neuvolassa täytyy olla aikaa palata synnytyskokemukseen läpikäymiseen ja tunnistaa tukea ja jatkohoitoa tarvitsevat äidit. Perheiden varhaista kotiutumista on tarpeen mukaan tuettava kotikäynneillä tai polikliinisten vastaanottojen avulla. Kaikessa hoidossa on huomioitava tiedon siirtyminen, jotta hoidonjatkuvuus olisi turvattu. Tätä edistävät muun muassa yhteensopivat potilastietojärjestelmät. 

Suomen vahvuus ja ylpeys on julkinen terveydenhuolto. Halutaanko tästä pitää myös tulevaisuudessa kiinni? Halutaanko Suomessa vähentää terveyseroja ja taata kaikille yhdenvertaisesti saatavilla olevat palvelut asuinpaikasta ja sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta? 

Hyvä päättäjä, haluatko hyvinvointia alueesi asukkaille? Nyt kannattaa toimia seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolesta.  

Hyvä äänestäjä, äänestä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolesta! 

Kätilöliiton hallitus  

Gyllenberg F. & Heikinheimo O. 2019. Maksuton ehkäisy, kenelle tarjoamme? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 135(15): 1325–6. https://www.duodecimlehti.fi/duo15044 

Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Jahnukainen J, Ervasti E. & Vaara S. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut koronavuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 66/2021. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-760-9 

Hakulinen T, Otronen K. & Kuronen M. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 20182022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ohjaus 24/2017. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1 

Jalanko E, Gyllenberg F, Krstic N, Gissler M. & Heikinheimo O. 2021. Municipal contraceptive services, socioeconomic status and teenage pregnancy in Finland: a longitudinal study. BMJ Open. doi:10.1136/bmjopen-2020-043092 

Oikeusministeriö. 2022. Kielelliset oikeudet. Saatavilla: https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/4734397/kieliesite_suomi_web.pdf/beb9d3bf-1a36-4f83-8863-ef9cd4e34460/kieliesite_suomi_web.pdf.pdf  

Klemetti R. & Raussi-Lehto E. (toim.) 2016. Edistä, ehkäise ja vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille 2014–2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opas 33/2014. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-174-7  

Mäkelä T, Airo R, Tokola M, Saisto T. & Rouhe H. 2021. Traumaattisesta synnytyksestä toipuminen. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 137(1): 72–8. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo16006 

Renfrew M.J, McFadden A, Bastos, M.H, Campbell J, Channon A.A, Cheung N.F, Audebert Delage Silva D.R, Downe S, Powell Kennedy H, Malata A, McCormick F, Wick L, Declercq E. 2014. Midwifery and quality care: findings from a new evidence-informed framework for maternal and newborn care. Lancet 384: 1129–45. 

Rouhe H. & Saisto T. 2013. Synnytyspelko. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 129(5): 521–7. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/5/duo10849 

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email
Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto