Suomen Kätilöliiton historia on pitkä, suomalaisten kätilöiden järjestäytymisellä on kunniakkaat perinteet.
Suora lainaus Liiton historiasta: ”Professori Heinricius perusti Kätilölehden, jonka ensimmäisessä numerossa hän osoitti kätilöille vetoomuksen kätilöyhdistysten perustamiseksi. Kehotus ei jäänyt tuloksettomaksi, ensimmäinen kätilöyhdistys perustettiin 22.3.1898 Hämeen lääniin.”
Kätilöyhdistysten yhteistoiminnan aikaansaamiseksi nähtiin välttämättömäksi perustaa keskushallitus, joka pitää huolta kätilökunnan eduista, järjestäisi yleiset kokoukset, saattaisi täytäntöön niiden päätökset ja kokousten väliajoilla huolehtisi tarpeellisesta kirjeenvaihdosta ja yleensä kätilökunnan asioista. Vuonna 1919 perustettiin Suomen Kätilöyhdistysten keskusliitto, myöhemmin Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund r.y. (https://www.suomenkatiloliitto.fi/historia)
Kätilöiden järjestäytymisen ja profession historiaan kuuluu myös paljon haasteita, joiden ratkaisuista osa ei ole tuonut kätilöille toivottua lopputulosta. Vaakalaudalla on ollut jopa kätilö-virkanimike nimike terveydenhuollon ammattinimikkeenä.
Niin kuin yhteiskunta ja kätilön työ on myös edunvalvonta muuttunut 120 vuoden aikana. Vuodesta 1982 Kätilöliitto on toiminut ammatillis-aatteellisena järjestönä, kun kätilöiden edunvalvonta siirtyi vasta perustetulle Terveydenhuoltoalan ammattijärjestölle – Tehy ry:lle. Sen seurauksena kätilöt kuuluvat saman aikaisesti kahteen liittoon.
Tehyyn kuuluminen kannattaa, sillä saavutetut edut eivät ole itsestäänselvyys tai ikuisesti pätevä lupaus, jonka varassa voimme jatkaa huoletta. Saavutettuja etuja pitää ylläpitää. Poikkeuskevään 2020 liittokierros osoitti, että kyse on ankarasta taistelusta työolojen, työturvallisuuden ja ilman muuta tietysti asiallisen palkkauksen puolesta. Vuosikymmenien väsymättömän taistelun jälkeen me hoitajat saimme myös oman hoitoalan sote-sopimuksen, sinnikkyys palkittiin.
Kätilöliittoon kuuluminen kannattaa, koska olemme pieni ammattiryhmä, jonka tärkein voimavara on keskinäinen yhteisöllisyys, jakaminen ja tuki. Pidän aivan erityisen paljon ”kätilöiden heimo” käsitteestä. Se tuo esille sen, että kätilöt puhaltavat yhteen hiileen silloinkin, kun mielipiteet ammattikunnan sisällä voivat olla toisistaan poikkeavia. Keskustelulle on tilaa, eikä kätilö nouse toistaan vastaan vaan ryhtyy dialogiin.
Kätilöiden työkenttä on todella laaja-alainen. Katugallupissa meidät usein miten sijoitetaan synnytyssaliin ja hyvä niin, mutta yhä useamman kansalaisen on hyvä tietää, että kätilö on naisen luottohenkilö koko elämänkaaren ajan. Mutta onko perhekeskeisyyttä korostavassa ajassa tilaa naisen hoitajalle? Mielestäni asiassa ei ole mitään ristiriitaa. Naisella on ympärillään oma perheensä ja lähipiirinsä, jonka kätilö tietysti työssään huomio. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijana laaja osaaminen saadaan jo kätilökoulutuksen aikana. Keskimäärin sadalla kymmenellä opintopisteellä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä hankitaan vankka teoriapohja kätilöinnin kivijalaksi.
Kätilöliiton kautta kaikki se osaaminen, joka kätilökunnalla on, saadaan jokaisen kätilön ulottuville. Kätilöliitto on kätilöiden oma keskustelun ja tiedon jakamisen foorumi. Sydämestäni toivon, että se on myös voimaantumisen ja tuen foorumi. Kuulen joskus sanottavan, että Liitomme on synnytyskätilöiden liitto. Yhdessä voimme kuitenkin tehdä Liitosta sellaisen, että jokainen kätilö, onpa oma työ millä tahansa sairaalan osastolla, poliklinikalla, avoterveydenhuollossa tai koulutuksen saralla, voi kokea Kätilöliiton omakseen. Liitto on jäsentensä näköinen, sinä voit vaikuttaa. Tervetuloa mukaan toimintaa ja kätilöiden heimoon niin kokeneet kätilöt kuin tuoreet, vastavalmistuneetkin.