Suomen kätilöliitto logo
Suomen Kätilöliitto -
Finlands Barnmorskeförbund ry
The Federation of Finnish Midwives

Työhyvinvointi – Pullakahveja ja virkistyspäiviä vai jotain ihan muuta?

Monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet erityisen kovan työpaineen alla koronapandemian aikana. Myös kätilöt valmistautuivat hoitamaan koronapotilaita, ja ovat sittemmin myös hoitaneet heitä. Pandemian myötä kätilötyöhön on tullut monenlaisia muutoksia. Kaikki tämä on nostanut keskusteluun myös työhyvinvoinnin terveydenhuollossa. Mutta mitä työhyvinvoinnilla oikeastaan tarkoitetaan?

Usein työhyvinvointi on kuvattu negatiivisten käsitteiden kuten pahoinvoinnin, stressin, uupumuksen, tylsistymisen ja työholismin tai niiden puuttumisen kautta. Yhtä hyvin sitä voi kuvata myös myönteisesti työtyytyväisyytenä tai työn imuna. Työterveyslaitoksen (2020) mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatioissa. Työ koetaan mielekkääksi sekä palkitsevaksi ja sen koetaan tukevan työntekijöiden elämänhallintaa. Työhyvinvointi onkin määritelty subjektiivisesti koetuksi kokonaisvaltaiseksi tunnetilaksi.

Etenkin työnvaatimusten ja epävarmuustekijöiden lisääntyessä, kuten esimerkiksi näin koronapandemian aikana, työnhyvinvoinnilla on merkitystä työntekijöiden elämänlaadun ja terveyden sekä myös organisaation menestyksen kannalta. Näin ollen työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavat tekijät tulee tunnistaa riittävän ajoissa, jotta työtä ja sen vaatimuksia sekä työtilanteita voidaan muokata. Tärkeintä on säilyttää tasapaino työn vaatimusten välillä sekä edistää työssä innostumista ja työn imua. Miten työhyvinvointi sitten saavutetaan?

Työhyvinvointi on aina yhteistyön tulosta, sillä se on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Myös työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet sekä työterveyshuolto osallistuvat työhyvinvoinnin turvaamiseen ja edistämiseen. Jokaisen työntekijän tulee huolehtia itsestään ja ammattitaidostaan työuransa kaikissa vaiheissa. Työhyvinvointia tukee työstä palautuminen eli se, että on tekemättä ja ajattelematta omaa työtään. Loma tulee usein ensimmäisenä mieleen palautumista ajatellessa. Se mahdollistaakin pidempiaikaisen levon ja kokonaisvaltaisen irrottautumisen työstä. Etenkin työkuormituksen ollessa korkea, kuten kuluvana keväänä on ollut, loma on entistä tarpeellisempi. Lomat ovat myös tärkeitä työn sekä muun elämän yhteensovittamisen kannalta.

Koska aina ei voi lomailla, on hyvä kiinnittää huomioita palautumiseen työarjen ohessa ja siihen, mikä auttaa jaksamaan töissä. Yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa, liikunta, luonnossa oleilu ja itselle mieluisten asioiden tekeminen auttavat palautumisessa. Työhyvinvointia voi lisätä myös esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittaminen työaikajoustoilla, työvuoroautonomia sekä työmäärän pysyminen kohtuullisena. Työstä palautumista voi myös tapahtua työpäivän/vuoron aikana esimerkiksi kahvitauolla tai kollegoiden kanssa jutellessa. Työhyvinvointiin vaikuttaa siten myös työyhteisö. On tärkeää tuntea kuuluvansa osaksi yhteisöä. Työhyvinvoivassa työyhteisössä yhteistyö on sujuvaa, avointa, luottamuksellista ja kannustavaa. Siellä uskalletaan myös puhua ongelmista ja puututaan niihin.

On hyvä pohtia, mistä työssään motivoituu, innostuu ja mistä saa onnistumisen kokemuksia. Omien vahvuuksien, osaamisen ja potentiaalin käyttäminen työssä ja siinä edelleen kehittyminen ovat olennaisia työhyvinvoinnin kannalta. Esimiehen merkitys työntekijän kehittymisen jatkuvassa tukemisessa ja edistämisessä on suuri. Keskusteleva ja kannustava suhde työntekijöihin sekä myönteisen palautteen antaminen ovat työhyvinvointia aikaansaavia tekijöitä.

Kuten työhyvinvoinnin määritelmästä käy ilmi, se on useiden eri tekijöiden summa. Vaikka pullakahvit ja virkistyspäivät ovat mukavia, niillä ei työhyvinvointia yksin saavuteta, vaan se syntyy työpaikan arjessa pitkäaikaisella toiminnalla. Toiminnalla, joka kohdistuu niin henkilöstöön, työyhteisöön, työympäristöön, työprosesseihin kuin johtamiseenkin. Työhyvinvointi ei siis todellakaan ole jotain sellaista, jolla ei olisi mitään merkitystä, ja jonka voi unohtaa vaikeina aikoina tai niiden jälkeen. Työhyvinvoinnilla on tutkitusti yhteyttä sairaspoissaolojen vähenemiseen ja työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen. Hyvinvoiva työntekijä sitoutuu työhönsä, jonka myötä työhyvinvointi ja työn imu ovat kohdillaan, jolloin organisaatio voi puolestaan toimia joustavammin, tehokkaammin, tuottoisammin ja innovatiivisemmin. Lisäksi työhyvinvointi aikaansaa parempaa asiakastyytyväisyyttä. Silkkaa voittoa kaikin puolin – onko siis enää yhtään pätevää syytä jättää kätilöiden työhyvinvointi huomioimatta?

Päivi
Kätilöliiton hallituksen jäsen
Uudenmaan kätilöiden hallituksen jäsen

Lähteet:

Laine P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 372.

Mäkikangas A. & Hakanen J. 2017. Työstä hyvinvointia, mutta millaista? Teoksessa: Mäkikangas A, Mauno S. & Feldt T. (toim.) Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus, Jyväskylä.

Työterveyslaitos. 2020. Työhyvinvointi. Työterveyslaitoksen verkkosivut. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email
Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogiarkisto