Kansainvälisen Kätilöliiton (ICM) Triennial Congress järjestettiin 33. kerran 10.–14.6 Balilla, Indonesiassa. Kongressiin osallistui yli 2500 osallistujaa 130 maasta. Meitä suomalaisia paikalla oli kymmenen.
Kongressi oli jälleen kerran kätilötyön ja sen tutkimuksen juhlaa. Teemana oli: ”Together again, from evidence to reality.” Tutkimuksia esiteltiin monipuolisesti kaikilta kätilötyön alueilta raskaudesta synnytykseen ja niiden jälkeiseen aikaan. Lisäksi ohjelmassa oli muun muassa sessioita johtamisesta, koulutuksesta, turvallisesta abortista, perhesuunnittelusta, kätilöjohtoisista hoitotyön malleista, raskausajan menetyksistä, hoidon jatkuvuudesta, mielenterveydestä, kätilötyöstä luonnonkatastrofien yhteydessä ja koronapandemian vaikutuksista. Myös useat käytännön työpajat tarjosivat jokaiselle osallistujalle jotakin.
Ja kyllä me kätilöt nautimmekin toistemme inspiroivasta seurasta ja kongressin tieteellisestä annista sekä työpajojen opeista! Australialaiset, britannialaiset, japanilaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset kätilötutkijat olivat hyvin edustettuina monissa sessioissa. Myös meidän upeat suomalaiset kollegamme pitivät suullisia- ja posteriesityksiä tuoden seksuaaliterveyden asiantuntijuuttaan kongressiin. Tämä onkin hienoa erityisosaamista, jota meillä suomalaisilla on jakaa tällä saralla.
Tieteellisen näytön lisäksi, ihan parasta olivat keskustelut jokaisen session yhteydessä. Ne antoivat näkökulmia eri maiden kätilötyöhön onnistumisineen ja haasteineen. Kaikesta välittyi valtava innostuneisuus omaa ammattia ja sen kehittämistä kohtaan. Keskustelut ilmensivät vahvasti kätilöiden yhteisesti jakamaa kätilötyön perustaa: naisten oikeuksien puolustamista, tasa-arvon edistämistä, ihmisarvon kunnioittamista sekä yksilöllisyyden ja perhekeskeisyyden tukemista ja edistämistä.
Kätilöjohtoisen hoidon ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen nostettiin useissa yhteyksissä esiin merkittäväksi äitien ja lasten terveyttä edistäväksi tekijäksi. Lisäksi niillä on myönteisiä vaikutuksia kätilöiden työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja pitovoimaan. Vaikka yhteisesti jaettu todellisuus on, että suurimmassa osassa maailmaa kätilötyöhön panostetaan taloudellisesti aivan liian vähän, ja kätilöt kantavat huolta ammattinsa asemasta, työoloista ja palkkauksesta, keskustelu oli silti ratkaisukeskeistä ja sävyltään positiivista sekä tulevaisuuden suhteen toiveikasta. Innostuneisuus oli tarttuvaa ja uskon sen kantavan meitä osallistujia pitkään.
Avajaisohjelma ja kongressin iltajuhla toivat pienen kurkistuksen balilaiseen kulttuuriin. Perinteiset tanssit hienovaraisine sormien, pään ja silmien liikkeineen aivan omalaisensa musiikin tahdissa, olivat mieleenpainuvia. Minulla oli kunnia Suomen Kätilöliiton edustajana kantaa Suomen lippua avajaisseremoniassa kollegoiden kannustaessa taustalla. Balin sää oli turhan kuuma ja kostea kansallispuvun käyttämiseen, joten syntyjäni Pohjois-Karjalaisena päädyin juhlistamaan tilaisuutta hieman kevyemmässä karjalaisessa kansanpuvussa eli feresissä. Täytyy todeta: ei tätä värikästä lippukulkuetta suotta sanota kätilöiden olympialaisiksi.
ICM kongressit kokoavat säännöllisesti kätilöitä yhteen seksuaali- ja lisääntymisterveyden teemojen äärelle. Seuraava kongressi järjestetään 14.–18.6.2026 Lissabonissa, Portugalissa ja vuonna 2029 kongressi on vuorostaan Abu Dhabissa. Portugalin kongressi on jo merkitty kalenteriin. Suosittelen teitä muitakin kokeilemaan ainakin kerran!