Suomen kätilöliitto logo
Suomen Kätilöliitto -
Finlands Barnmorskeförbund ry
The Federation of Finnish Midwives

Imetys voi parantaa maailmaa

Eräs Eppu Normaalin kertosäe alkaa: ”Luuletko että kitaraa, soittamalla voi parantaa maailmaa?” En tiedä kovinkaan paljoa kitaransoiton maailmaa parantavasta vaikutuksesta, mutta se on tiedossa, että imetys voi parantaa maailmaa. Se selviää jo äskettäin vietetyn Imetysviikon teemasta: ”Tue imetystä – paranna maailmaa”.

Imetyksen terveysvaikutuksista äidin ja lapsen terveyteen on jo paljon tutkittua tietoa. Imetys vähentää äidin sairastumisriskiä useisiin sairauksiin kuten esimerkiksi II tyypin diabetekseen sekä rinta- ja munasarjasyöpään. Imetys ehkäisee niin lapsen liikalihavuutta kuin aliravitsemusta, ja vähentää esimerkiksi riskiä sairastua I ja II tyypin diabetekseen. Lisäksi imetys tukee äidin ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta. Imetyksellä onkin laajakantoisia vaikutuksia koko elämän terveyteen.

 


Kuva
: Pixabay CO0  

Imetys on kestävän kehityksen mukaista. Se on ekologista ravintoa, sillä imetyksen hiilijalanjälki on murto-osa korvikemaidon hiilijalanjälkeen verrattuna. Rintamaito on uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä. Sen tuotanto ei aiheuta päästöjä, eikä siitä ei koidu pakkaamisesta tai kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Rintamaito on ilmaista ja heti saatavilla olevaa ravintoa. Koostumukseltaan se on juuri kullekin vauvalle sopivaa ja turvallista ravintoa. Ravitsemuksellisesti rintamaito voidaankin sanoa oikeaksi superruuaksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2019) tekemän imeväisruokintaselvityksen mukaan täysimetys ja imetys on yleistynyt sitten edellisen, vuonna 2010 tehdyn, selvityksen. Silti edelleen joka kuudes vastasyntynyt saa lisämaitoa synnytyssairaalassa. Annetulle lisämaidolle ei aina ole lääketieteellistä syytä. Näin silti, vaikka tiedetään, että runsaalla lisämaidon antamisella voi olla vaikutusta rintamaidon nousuun ja sen riittävyyteen.

Juuri päivitetyn Raskaana olevan sekä imeväisikäisen lapsen äidin ja perheen imetysohjaus-hoitosuosituksen mukaan, ammattilaisten tuki yhdessä muiden imetystä tukevien tahojen kanssa on vaikuttavaa ja tukee imetystä. Lisäksi WHO on todennut, että jokainen imetyksen edistämiseen laitettu dollari maksaa itsensä takaisin 36 kertaisena. Imetyksen tukeminen ja edistäminen ovat siis kannattavaa työtä niin ruohonjuuri tasolla kuin kansanterveyden ja -talouden tasolla.

Jokaisen raskaana olevia sekä synnyttäneitä äitejä ja heidän perheitä kohtaavan kätilön, hoitajan ja lääkärin tehtävänä on tukea ja edistää imetystä toteuttamalla näyttöön perustuvaa imetysohjausta. Lisäksi me voimme kehittää hoitopolkuja ja hoidon jatkuvuutta imetyksen turvaamiseksi. Jokainen meistä voi myös edistää imetyksen näkymistä yhteiskunnassa.

Organisaatiotasolla imetystä tuetaan ja edistetään muun muassa kehittämällä Vauvamyönteisyysohjelman mukaisia toimintatapoja ja tukemalla terveydenhuollon ammattilaisten imetysohjausosaamista säännöllisillä koulutuksilla. Myös resurssien kohdistaminen perheiden kiireettömään kohtaamiseen ja yksilöllisten tarpeiden mukaiseen imetysohjaukseen vaikuttaa olennaisesti imetyksen onnistumiseen. Se mahdollistaa kunkin perheen toiveiden mukaisen vauvan ruokinnan toteutumisen, on perheen toiveena sitten täysimetys, osittainen imetys tai korvikeruokinta.

Eppujen kertosäe jatkuu: ”En tiedä onko näin, mutta ainakin soitan sitä oikein päin.” On selvää, että imetystä tulee edistää ja ohjata oikein päin: kaikkien tasojen ja tahojen yhteistyöllä – perheiden parhaaksi.

Päivi
kätilö

Kätilöliiton hallituksen jäsen
Uudenmaan kätilöiden hallituksen jäsen

Lähteet

Imetyksen tuki ry. Imetysviikko 2020. Imetyksen tuki ry:n verkkosivut. Saatavilla: https://imetys.fi/kansainvalinen-imetysviikko/imetysviikko-2020/ /3.10.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Ohjaus 24/2017. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pdf?sequence=6&isAllowed=y /3.10.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2019. Raportti 11/2020. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140536/URN_ISBN_978-952-343-555-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y /3.10.2020

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email
Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto