Suomen kätilöliitto logo
Suomen Kätilöliitto -
Finlands Barnmorskeförbund ry
The Federation of Finnish Midwives

Kätilökriisi maailmassa

Kansainvälisen kätilöjärjestön ICM:n mukaan maailmassa tarvittaisiin 900 000 kätilöä lisää, jotta kaikilla raskaana oleville ja synnyttäville voidaan taata koulutettua apua. Suomessa kätilöitä on koulutettu jo 205 vuotta ja vuosittain kätilöitä valmistuu riittävästi, jotta jokaiselle kätilön palveluja tarvitsevalle koulutettu kätilö löytyy. 

Kätilöitä ei laajalla seksuaali- ja lisääntymisterveyden alalla ole tarpeeksi. Kyse ei aina ole työvoimaan saatavuudesta vaan sitä, että kätilöitä ei palkata riittävästi. Iso osa kätilöistä Suomessakin vaihtaa kokonaan alaa. Katokätilöiden joukko kasvaa ja osaaminen on pois asiakkaiden palveluista. Ongelmallista on, jos kätilön tilalle aletaan palkkaamaan hoitohenkilökuntaa, joilla ei ole yhtä laajaa koulutusta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. 

Kätilöt Suomessakin ovat huolissaan potilasturvallisuudesta. Vuoden 2021 potilasturvallisuuspäivän teema oli raskaana olevan, synnyttäjän ja vastasyntyneen turvallisuus. Melko tuoreessa muistissa on OYS:n kätilöiden tekemä kantelu potilasturvallisuudesta vuonna 2020.  

Huolestuneena olemme Kätilöliiton hallituksessa seuranneet mm. Ruotsin tilannetta ja viimeviikolla Tukholman kätilökriisi nousi julkisuuteen myös täällä Suomessa. HUS alueen raskaana olevien turvallisuus on ollut säännöllisesti esillä viime vuosina. Kätilötyössä puhututtaa myös synnyttäjien huonot kokemukset, kätilöiden turhautuminen siihen, että aika ei riitä kunnolliseen hoitamiseen, hoidon jatkuvuuden puute sekä tietysti koronapandemia mukanaan tuomat rajoitukset sairaaloissa. 

 

Miksi tilanne on tämä? 

Minna Canth sanoi aikoinaan, että naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys. Tuohon on luontevaa jatkaa, että kätilökysymys ei ole vain kätilökysymys vaan sekä nais- että seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymys? 

Pohdittava onkin, onko kyse siitä, että emme arvosta naisia, synnyttäjiä, seksuaaliterveyttä riittävästi, jotta resursoisimme palvelujen riittävyyteen ja laatuun. Ajatellaanko yhteiskunnassamme edelleen, että synnytys on niin pieni aika elämässä ja, että ennenkin on selvitty? Ajatellaanko, että seksuaali- ja lisääntymisterveys on toisarvoista; ensin hoidetaan kaikki muu ja, jos aikaa jää, niin voidaan suoda ajatus myös seksuaalisuuden hyvinvoinnille. Onko seksuaaliterveys mielessämme vähemmän kuin terveyden muut ulottuvuudet? 

 

Mitä pitää tehdä? 

Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, puhutaan syntyvyyden laskusta. Vaikka suunta tämän vuoden osalta näyttääkin positiiviselta, ei se vielä riitä korjaamaan väestörakennetta. Poliitikot ehdottavat monenlaisia pikaratkaisuja asiaan. Laastari ei auta, jos haava on syvä ja hoitamaton.  

Seksuaali- ja lisääntymisterveys pitää nähdä yhtä tärkeänä terveyden ulottuvuutena ja edistämisen arvoisena kuin ravitsemus, uni tai mielenterveys. Hyvinvointivaltiossa pitää toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävää politiikkaa. Terveyspalveluista vastaavien pitää nähdä seksuaaliterveyden edistäminen arvokkaana ja ymmärtää sen merkitys. Esimerkkinä mainittakoon vaikka maksuton ehkäisy, jonka yhteiskunnan varoja säästävä vaikutus on vahvasti tutkimuksella todistettu.  

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen tarvitsee tuekseen tutkimusta, kehittämistyötä ja seurantaa. Mutta ennen kaikkea pitää ymmärtää, että seksuaali- ja lisääntymisterveys on osa jokaista ihmistä ja jokainen meistä tarvitsee niistä tietoa ja palveluja. 

 

Mitä seuraa, jos ei tehdä mitään? 

Riittämättömistä tai jopa puuttuvista palveluista on seurauksia sekä yksilöiden että perheiden hyvinvoinnille. Liian vähäinen määrä kätilöitä antenataaliosastoilla, synnytysyksiköissä ja lapsivuodeosastoilla vaikuttaa perheiden synnytyskokemukseen, vauvan hoito- ja imetysohjaukseen ja sen myötä koko loppuelämään.  

Riittämätön neuvonta seksuaaliterveyden suhteen ajaa ikääntyvät yksityislääkärin vastaanotolle. Huonosti nukkuva vaihdevuosivaivojen kanssa kamppaileva nainen ei saa apua, jos ei ole varaa mennä yksityiselle vastaanotolle. Näin ikääntymisen tuomat ongelmat saattavat jäädä hoitamatta. 

Raskaudenehkäisyä tarvitseva käyttää tutkitusti varmemmin luotettavaa ehkäisymenetelmää, kun saa sen maksutta. Bonuksena saamme nuoren vielä neuvonnan piiriin, joten hänen tietämyksensä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä paranee samalla. Tietämättömyydestä seuraa ehkäisyn käyttämättömyys, josta seuraa suunnittelematon raskaus, jonka hoitaminen on sekä taloudellisesti että inhimillisesti aina kalliimpaa kuin hyvän ehkäisyn tarjoaminen.  

 

Lopuksi 

Lopuksi kysymys jokaiselle päättäjälle. Arvostatko sinä naisia, perheitä ja seksuaali- ja lisääntymisterveyttä? Ensi vuonna vietetään neuvolan 100-vuotisjuhlia. Neuvola on tärkeä osa perheiden palveluja ja olennainen osa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä, mutta vain yksi osa sitä. Seksuaali- ja lisääntymisterveys on kaikilla ja se on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Kysyä voidaankin, milloin se nähdään niin tärkeänä, että saamme palvelun, jossa ihan jokainen suomalainen saa matalan kynnyksen palvelua seksuaalisuutensa hyvinvoinnin tueksi?  Kätilöt ovat valmiina tarttumaan toimeen. Antakaa meidän tehdä työmme hyvin.  

Toivomme, että Suomi ei ole Ruotsin tiellä, eikä anna tilanteen kriisiytyä. Terveydenhuollossa on jo vuosia menty päivä kerrallaan, tulipaloja sammutellen. Nyt on aika ryhtyä suunnitelmallisesti tekemään töitä nais- sekä, seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymysten ja kätilökysymysten edistämiseksi. 

Katriina Bildjuschkin

Suomen Kätilöliitto ry

Puheenjohtaja

The International Confederation of Midwives (ICM) 
https://www.internationalmidwives.org/icm-news/new-report-sounds-the-alarm-on-global-shortage-of-900,000-midwives.html  

https://www.pushcampaign.org/  

Äitien ja vauvojen turvallisuus on kätilöiden mukaan vaarassa Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla – sairaala kiistää jyrkästi
https://yle.fi/uutiset/3-11209961  

Tukholma kärvistelee kätilö­kriisissä – kymmenet kätilöt ovat irti­sanoutuneet viime viikkoina huonojen työolojen vuoksi
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008380930.html  

Kätilöiden mukaan kiire vaarantaa synnytysten turvallisuuden, näin vastaavat poliitikot: ”En täysin ymmärrä mistä huoli kumpuaa”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007982954.html  

TILASTORAPORTTI 6/2021 24.3.2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020 
Koronaepidemia on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista – tyytyväisyys perhe-elämään silti suurta
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141082/Vauvaperheiden%20hyvinvointi%20%e2%80%93%20FinLapset-kyselytutkimus%202020.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on print
Share on email
Kätilöt bloggaa

Kätilöt bloggaa

Kätilöliiton blogi käsittelee ajankohtaisia aiheita kätilöiltä kätilöille.

Suomen Kätilöliitto on yksi Suomen vanhimpia ammatillisia järjestöjä ja sillä on pitkä perinne kätilöitä yhdistävänä tahona.

Haluaisitko sinä kirjoittaa blogiin?

Käy lukemassa tarkempi ohjeistus ja pistä kynä sauhuten.

Uusimmat postaukset

Blogikirjoitusten aihepiirit

Blogiarkisto